Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
Tarkoittanet Suomen kulkuneuvot -nimistä teosta eli Turistia. Sitä julkaistiin vuosina 1891–2010 ja se sisälsi Suomen julkisen liikenteen aikataulut.Suomen kulkuneuvot – Wikipedia”Turisti” siirtyy historiaan – Kulttuurivihkot
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Trikinelloosia aiheuttaa Trichinella spiralis -sukkulamato, joka on lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Eläin saa trikiinitartunnan syömällä lihaa, jossa on koteloituneita trikiinintoukkia. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja.
Suomessa trikinellatartuntoja esiintyy melko yleisesti petoeläimillä etenkin Etelä-Suomessa. Eniten tartuntoja tavataan tutkimusten mukaan ketuissa, supikoirissa ja ilveksissä. Karhuissa ja villisioissakin loista on todettu, ja myös yksi harmaahylkeen tartunta on todettu. Lihaa syövissä linnuissa trikinellaa esiintyy harvinaisena. Trikinelloja esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta esiintyvyys suomalaisessa luonnossa on erityisen korkea.
Nisäkkäiden...
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen...
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
Kyseistä kirjaa ei näy olevan Suomen kirjastoissa.
Alfamer Oy myy englanninkielistä korjausopasta, jonka sarjanumero on MF 27; sisältää mallit MF 135, MF 150 sekä MF 165.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
09-774 2810
www.alfamer.fi
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Valitettavasti en saanut käsiini uudempaa vuoden 2007 painosta, kaikki Helmetin niteen olivat lainassa.
Molemmissa painoksissa on sama Kersti Juvan ja Eila Pennasen suomennos, joten teksti on kyllä sama molemmissa. Muistan itse, että 981 sivun yhteisniteessä teksti on huomiota herättävän pientä ja sitä oli mahdutettu paljon jokaiselle sivulle. Kuitenkin esimerkiksi "Sormuksen ritarien" 1970-luvun painoksissa sivuja oli 572 ja "Kahdessa tornissa" 480 sivua. Näyttää siltä, että kyse on vaan tekstin asettelusta ja fonttikoosta. Vuoden 2007 painoksessa teksti on todennäköisesti suurempaa ja sivuja näin enemmän kuin vuoden 2002 painoksessa.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Tässä muutama homoseksuaalisuutta sivuava kokoillan elokuva (tietovideoita ei tunnu löytyvän tällä hetkellä kuin Aidsiin liittyvä ja sitä kautta homoseksuaalisuutta sivuava Yksi meistä -asiaa aidsista ): Intohimon laki, Wilde, Maurice,Hääjuhla ja Priest. Tietokirjoja käytännön elämästä ja parisuhteestakin: Saukkonen: Aristelematta - homomiehen elämästä (1995), Ivalahti: poikani on homo - Äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaaliuuteen (1998), Rakkauden monet kasvot - homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta(1984), Hiltunen: Virallisesti ventovieraat - samaa sukupuolta olevien parisuhteet lainsäädännössä (1996). Kaunokirjallisuutta: Holappa: Ystävän muotokuva, novellikokoelma: Miesten kesken - miesten välinen...
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
L. M. Montgomeryn päiväkirjat The selected journals of L. M. Montgomery 1, 2, ja 3 kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ( http://www.helmet.fi/ ). Tämän lisäksi päiväkirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, kaksi ensimmäistä osaa myös Joensuun ja Tampereen yliopiston kirjastoista.
Voit tilata kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
