Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
HYKS Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala) muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä. Sairaala on saanut nimensä antiikista, sillä Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos-sana tarkoittaa länttä / iltaa). Sairaalarakennus valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä. Hesperian Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa.
Lähde:
https://...
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin...
Sara Hildenin taidemuseossa oli Wolfgang Laibin näyttely 16.9.-3.12.2000. Sen näyttelyluettelo on Tampereen kaupunginkirjastossa sekä suomen- että saksankielellä: Wolfgang Laib: läpikäytävä - ylikäytävä ja Wolfgang Laib: durchgang - ûbergang. Internetistä löytyy pari hyvää sivua: englanninkielinen http://cms.ifa.de/en/exhibitions/exhibitions-abroad/bk/laib/ ja vastaava saksaksi http://cms.ifa.de/ausstellungen/ausstellungen-im-ausland/bk/laib/
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46)
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Kyllä voi.
Silmien väri määräytyy useiden eri geenien yhteisvaikutuksen tuloksena. Linkin takaa löytyvässä taulukossa on arvioitu todennäköisyydet, minkä väriset silmät lapsi voi periä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/minka-variset-silmat-lapsesi-voi-saada-katso-yllattava-taulukko/5986374#gs.9ibch3 (MTV Uutiset 12.7.2016, luettu 14.10.2019). Kannattaa huomioida, että taulukon tiedot ovat suuntaa antavia ja poikkeamia voi esiintyä.
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa...
