Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi varsin hyvin sopia brittiläinen piirroselokuva "Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki" (alkup. "The Talking Parcel") vuodelta 1978.
Elokuva on tarkastettu Suomessa videolevitystä varten syyskuussa 1989.
Muun muassa 1930-1950 -lukujen neuleohjeita löytyi paristakin kirjasta. Esimerkiksi Vintageneuleet: upeita neulemalleja 1930-1950 -luvuilta filmitähtien tyyliin. Samantyylinen teos on myös Ne ihanat neuleet. Lasten neuleohjeita voit tutkia teoksesta Pienten pukimet: nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille. Lisäksi kiinnostava kirja voisi olla Perinteiset neule- ja virkkuutyöt, jossa tekijä on päivittänyt vanhoja malleja nykyaikaisille langoille.Helmet.fi -sivulta voit hakea myös vanhoja käsityölehtiä esimerkiksi 1930-luvulta. Lehden nimi on Virkkaus- ja neuletyöt. Myös muiden käsityölehtien vanhoja numeroita on mahdollista lainata, esimerkiksi Suuri Käsityö ja Kauneimmat käsityöt. Novitan sivuilta on mahdollista hakea...
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Olisikohan kyseinen dokumentti ollut nimeltään Pienten historia. Tässä neliosaisessa sarjassa tutkittiin maailman menoa lasten näkökulmasta. Radio- ja televisioarkiston ohjelmatietojen mukaan sarjaa esitettiin keväästä 2008 alkaen.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6063131
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/pienten-historia.html
Helsingin kaupungin yrittäjille suunnattuja verkkosivuja kannattaa tutkia. Tarjolla on myös maksutonta yritysneuvontaa: https://www.hel.fi/fi/yritykset-ja-tyo/yritykset-ja-yrittajat
Helsingin Yrittäjät on koonnut sivustolleen runsaaasti tietoa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/
YritysHelsinki on yrittäjiksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville suunniteltu infosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa yrittäjyydestä. https://www.yrityshelsinki.fi/
Työllisyyspalveluilla on verkkosivusto yrittäjyydestä. https://tyollisyyspalvelut.hel.fi/tyonhaku/yrittajyys
Suomi.fi-portaalin aloittavan yrittäjän muistilista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-per…
Yritys-Suomen palvelut: https://...
Vartija saa pysäyttää asiakkaan, jos epäilee näpistystä. Väkivaltaa hän ei saa käyttää. Vartija voi ohjata asiakkaan kassalle maksamaan ja pyytää asiakasta poistumaan myymälästä tämän jälkeen. Vartijan on perusteltua ottaa henkilö kiinni vasta teon täyttymisen jälkeen, joten hän voi odottaa, maksaako asiakas tuotteen vai ei.Jos sinulla on pakottava tarve avata tuote kaupassa (esim. kyseessä hätätilanne kuten sairaus, lapsen nälkä) kerro asiasta heti henkilökunnalle ja maksa tuote kassalla. Jos vartija pysäyttää sinut, älä vastustele. Rauhallinen käytös edistää tilanteen pysymistä hallinnassa. Vaikka joissain tilanteissa tuotteen avaaminen voi olla ymmärrettävää, olutpullon avaamista kaupassa ei todennäköisesti pidetä sallittuna, koska...
Roosa (lat. ruusu) on kukkien maailmasta saatu nimi.
Ruusu on Raamatun Marian tavallisin kukkasymboli.
Lisäksi katolisessa kirkossa on useita Rosa-pyhimyksiä.
Matkalaulun on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948-2022). Fenno musiikkiarkiston säveltäjähaun mukaan laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975.
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”....
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Elämän tarkoitusta on kysytty palvelussa usein ennenkin. Vanhoja vastauksia pääsee katsomaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=el%C3%A4m%C3%A4n+tarkoitus
Jos outfitilla tarkoitetaan asukokonaisuutta, ainakin tämän kirjastonhoitajan tämänhetkiset vaatteet ovat sen verran vanhoja ja nuhjuisia, että niillä tuskin on kovinkaan suurta rahallista arvoa. Uutena vaatteet ovat maksaneet yhteensä noin 160 €, kun itse tehtyjen vaatteiden työlle ei lasketa hintaa.
BBC:n tuottama 13-osainen sarja Oudot olennot ja tarujen hirviöt on alkuperäiseltä nimeltään Beasts and Monsters. Sarjaa esitettiin Ylellä vuonna 2000.
Ohjelman englanninkielistä versiota ei näytä löytyvän mistään DVD:nä.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Yle Arkisto
