Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen,...
"Hautaan asti humppaaa" on Eläkeläiset -yhtyeen huumoriversio ruotsalaisen hard rock -yhtye Europen tunnetuimmasta kappaleesta "The Final Countdown". Europe-yhtye julkaisi hittikappaleensa helmikuussa vuonna 1986.
Europe: "The Final Countdown":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Final_Countdown
Eläkeläiset: "Hautaan asti humppaa" -kappale YouTubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=U0XG-qg5BAc
Oulun kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat kiinni 31.12.2011 – 8.1.2012 Uuden Oulun ja OUTI-kirjastojärjestelmien yhdistämisen vuoksi. Pääkirjaston lehtisali palvelee normaalein aukioloin. Hankintaosaston mukaan Uuden Oulun hankintoja ei keskitetä ensi vuoden alusta. Vuonna 2012 tulee käyttöön aluekirjastomalli, mutta sekin vie aikaa, joten vuoden 2012 alusta hankinta toimii kuten ennenkin eli esim. Haukipudas tilaa itse kirjansa. Lähetin Oulun hankintaostolle tiedon kirjasta. Se ilman muuta tilataan. Esittely lienee Oulussa tarpeeton.
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät...
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks.
Molempien lehtien vuosikerrat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston varastossa säilytetään Sotilasaikakauslehteä viisi vuotta.
Uusi Maailma vuosilta 1963-65 on myös varastoitu sinne, samoin lehden seuraaja UM. Uusi Maailma vuosilta 1972-77.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Sotilasaikakauslehden artikkeleita voi etsiä ARTOsta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta: http://finna.fi
Uusi Maailma -lehden artikkeleita ei ole indeksoitu artikkelitietokantoihin.
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista. Terveyskirjaston mukaan syynä on tavallisimmin sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Voit lukea lisää tinnituksesta Terveyskirjaston sivulta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281/tinnitus-korvien-soiminen?q=tin…
