Matkan opetus, kotiintulon syyt sekä jumalten puolet ja kannanotot löytyvät Odysseiasta, eepoksen lukeminen on toki kova urakka. Antiikin hakusanakirjoja löytyy, esim. Castren Antiikin käsikirja, jumaltaruja kuvataan esim. vanhassa Lindskog, Claes Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja. Verkostakin löytyy materiaalia, esim. Encyclopedia Mythica http://www.pantheon.org/ . Odysseuksen kotimatkan venymisen syyksi kerrotaan eepoksessa Poseidonin, meren jumalan viha. Jo alkuun Poseidon katsoo Odysseusta karsaasti, mutta kun Odysseus miehineen joutuu Poseidonin pojan, kyklooppi Polyfemoksen vangiksi ja pakenee sekä sokaisee Polyfemoksen ainokaisen silmän, Poseidon vihastuu toden teolla ja nostattaa tuulet sekä meren aallot Odysseusta vastaan. (...
Tikru tulee Puolen hehtaarin metsään Nalle Puhin luo keskellä yötä A. A. Milnen kirjassa Nalle Puh rakentaa talon. Toinen luku on nimetty näin: "Toinen luku Jossa Tikru tulee Metsään ja syö aamiaista". Kirjassa A.A. Milne: Nalle Puh: kootut kertomukset ja runot, 2. p., WSOY 1999 luku alkaa sivulta 140.
Leo Vuosalon ja Steven Stonen englanninnos After You Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin on luettavissa teoksesta The stone god and other poems (1953).
https://finna.fi/Record/piki.23786?sid=3724763195
Valasnaaras synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen 10–17 kuukautta onnistuneen parittelun jälkeen. Synnytyksen ajankohta on yhteydessä suurvalaiden vuotuisiin vaelluksiin, jotka tapahtuvat olosuhteiden mukaan: eläimet siirtyvät kevääksi ja kesäksi pohjoisen ja etelän napapiirin meriin ja muuttavat syksyllä trooppisille ja subtrooppisille vesialueille, missä useimmat lajit talvehtivat; parittelu ja poikiminen osuvat tähän ajanjaksoon.Lähde: Uusi zoo. 2, Nisäkkäät
Unkarin tiedeakatemian ylläpitämän nimitietokannan mukaan Imre-nimi pohjautuu muinaissaksan nimeen Amalrich ja siitä muodostuneeseen nimeen Emmerich Amalrich-nimen alku amal tarkoittaa ahkeraa, loppu rich tarkoittaa hallitsevaa.
Imre on Unkarissa nykyisinkin yleisesti käytössä oleva nimi. Tunnettuja nimen kantajia ovat olleet esimerkiksi Imre Pyhä (n. 1000 - 1031) ja Unkarin pääministeri Imre Nagy (1896 - 1958).
MTA NyTI Utónévkereső (nytud.hu)
Ladó János – Bíró Ágnes: Magyar utónévkönyv. Budapest: Vince. 2005
https://hu.wikipedia.org/wiki/Imre
Kirjaston omenakirjoista ei löytynyt mitään tietoa, että Valkea kuulas / Valkeakuulas / Transparente Blanche -lajikkeesta normaalisti puuttuisi siemeniä. Myöskään verkkohaku ei tuottanut tietoa lajikkeen siementen puuttumisesta.Ilmiötä, jossa hedelmästä puuttuu siemenet, kutsutaan partenokarpiaksi, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parthenocarpy. Verkosta löytyy ihmisten havaintoja siemenettömistä omenoista ja arvailuja siitä, että ilmiön taustalla ehkä on geeniteknologia tai luonnonvalinta, mutta täysin luotettavan oloista tietoa ilmiöstä ei löytynyt. Ilmiö lienee harvinainen, mutta ei aivan tavaton - muistan itsekin syöneeni kotimaisia omenoita, joissa oli joko aivan alikehittyneet siemenet tai ei siemeniä ollenkaan.
Kun kirjoittaa korttia, voi toivotuksen jälkeen päättää tekstin kirjetyypillisesti allekirjoitettuna. Toisin sanottuna siis voit kirjoittaa esimerkiksi With love, [nimi] With best regards, [nimi] Warm regards,[nimi] Sincerely, [nimi] Tältä sivulta voit nähdä muita vaihtoehtoja: How to end a letter with love, With love meaning (handwrytten.com) Kokonainen esimerkki olisi tällainen:Happy Mother's Day, Janine! With love,Margaret
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
