Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Kvittenin hedelmät ovat syömäkelpoisia. Kvittenistä kirjoittaa esimerkiksi Turun Sanomat verkkosivullaan: https://www.ts.fi/ruoka/1283465859/Kultaisesta+omenasta+saa+ihanaa+marm…;
1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät...
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
On vaikeaa sanoa kuinka koronatilanne ja muut logistiikkaongelmat ovat vaikuttaneet yksittäisten kirjakauppojen toimitusaikoihin, mutta esimerkiksi Amazonin ja Amazonin kumppaneiden toimituksissa on ollut koronaepidemian aikana viiveitä. Asiakkaiden kokemia toimitusvaikeuksia on käsitelty esimerkiksi tässä Washington Postin artikkelissa: https://www.washingtonpost.com/technology/2020/05/21/amazon-shopper-com….
Lisäksi kansainvälinen konttipula ja muut logistiikkaketjujen ongelmat ovat vuonna 2021 hidastaneet tuotteiden kuljetuksia: https://www.hdi.global/en-sg/infocenter/insights/2021/transport-challen…. Myös Helsingin Sanomissa on kirjoitettu aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000008181915.html (artikkeli on maksumuurin takana)....
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Vastaavanlaisia "legendoja" ja ohjeita on liikkunut monen monista eri peleistä niin kauan kuin itse muistan. Sitä mukaan kuin uusia pelejä markkinoille tulee, syntyy myös uusia tarinoita ja kaavoja siitä, miten erilaisia loppukohtauksia/erikoiskykyjä/lisäelämiä/salaisia aseita/jne voisi eri peleissä löytää tai avata.
Se, mitkä kaikki näistä peliohjeista pitävät paikkansa, selvinnee parhaiten pelaamalla itse peliä ja kokeilemalla.
Vastaavaa kysymystä on pohdittu myös vauva.fi -sivuston keskustelupalstalla:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2847557/kertokaa-milla-tavalla-teita-kusetettu-jostakin-videopelista
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Hei, Kyllähän näitä aika paljon, joissa maalaustaiteen merkittävyys kirjan kokonaisuuteen verrattuna vaihtelee. Näistä samantyyppisiä kuin mainitsemasi ovat ehkä Vreelandin Artemisian rohkeus, Mäkelän Henriette ja vallan varjot sekä Dunantin Venuksen syntymä.Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi- akvarellimaalari vetäytyy maalle apunaan ruokapalkalla toimiva tyttö, johon tämä rakastuuAckroyd, Peter: Chatterton- Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani 1700-luvulla eläneestä Thomas Chattertonista, hänestä 1800-luvulla maalatusta muotokuvasta sekä väärentämisestäBastide, Francois-Regis: Valo ja ruoska- Katolisen kirkon pyhään vuoteen 1950 sijoittuva romaani maalarista, joka...
Oletan, että kysymyksellä halutaan tietää, mikä ero on suomen kielen verbimuodoilla onkohan ja onko.
Netissä on Kielitoimiston ohjepankki, josta löytyy ohjeitä suomen kieleen liittyviin asioihin.
" Kysymysmuotoisissa pyynnöissä sekä ylipäänsä kysymyksissä -han/-hän-liitteen ilmaisema epäsuoruus synnyttää yleensä kohteliaan vaikutelman. Se on kiteytynyt erityisesti avun- tai neuvonpyyntöihin ".
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/1476/ohje/722
