Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological...
Hei!Voit uusia lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/fi. Lainoja ei voi uusia, jos lainaamaasi aineistoon on tehty varaus. Jos lainoja ei uusi, tulee siitä myöhästymismaksu 30 senttiä/laina/päivä.Vaski-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Helmet-kirjastoihin.
Helsingin Sanomien numerossa 17.2.1991 vantaalainen lukija muistelee myös samankaltaisen hokeman olleen Valion mainoksessa. Piin, eli Pirkko Kolben pakinaan sisältyvän katkelman mukaan se kuului seuraavasti: "Voiko voi kilpailla voin kanssa? Voi! Voi! Valion voi voi." Jutussa arvellaan mainoksen olleen käytössä "joskus takavuosina".
Mitä ilmeisimmin siis muistat oikein ja Valiolla on tällainen sanaleikkiin perustuva mainos aikoinaan ollut. Ehkä useampia versioita? Nykyään vastaavaa taitaa harvemmin esiintyä mainonnassa, vaikka sanoja ja merkityksiä käytetään markkinoinnissa edelleen luovasti ja huumorilla.
Helsingin Sanomat 17.2.1991
Tekstejä, joita toivoo julkaistavan voi lähettää kirjakustantamon kustannustoimittajan arvioitavaksi. Voi myös lähettää teoksia arvioitaviksi esim. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ks. Suomen kirjailijaliiton sivustolta ohjeita ja muitakin vinkkejä, ks. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/aiotko-kirjailijaksi/
"Jos vaimosi eevansa vanhan sen / joskus päästävi irti pihaan, / ole mies, älä menetä malttias / ja hulluna lankea vihaan" alkaa Yksi opettavainen runo Vilho Rantasen kokoelmassa Viisi pappia taivaan portilla (1952). Se sisältyy myös neljä Rantasen runoteosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-kirjaan.
Runojen viimeisimmän painoksen (1996) kustantajan mukaan "Vilho Rantasen monipuolinen tuotanto käsittää laulu- ja kertovaa runoutta sekä terävällä huumorilla höystettyä iskevää satiiria".
Helsingin seudun kesäyliopistossa on 2023 alkanut informaatiotutkimuksen perusopintojen opintokokonaisuus. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helsingin seudun kesäyliopistoon ja kysellä milloin heillä järjestetään perusopinnot seuraavan kerran. Täältä löydät heidän yhteystietonsa:https://hsky.fi/yhteystiedot/Tampereella taas on haku juuri käynnissä avoimeen yliopisto-opetukseen informaatiotutkimuksen aine- ja syventäviin opintoihin: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-avoin-yliopisto-opetus#switcher-trigger-koulutuksen-kuvaus
Internetistä löytyy useitakin hevosmarkkinoita.
http://www.pferdetoplist.de/rubrik/rubrik-pferdeverkauf.html
Tämä on lista, markkinat suuruusjärjestyksessä.
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin...
Kollega ehdotti Laura Fitinghoffin alunperin ruotsalaista lasten- ja nuortenkirjaa Hallatunturin lapset. Kirjasta on useita suomennoksia, viimeisin vuodelta 1975. Goodreads-palvelu kuvaa kirjaa näin:
"Hallatunturin lapset on raikas, huumorinvälkkeinen kuvaus Pohjois-Ruotsista, seitsemästä pienestä Hallatunturin orvosta sisaruksesta, jotka ankaran katovuoden uhreina joutuvat jättämään kotimökkinsä ja vaeltamaan kylästä kylään. "
Koko kuvaus löytyy palvelusta:
https://www.goodreads.com/book/show/32335326-hallatunturin-lapset?rating=5&utm_medium=api&utm_source=book_widget
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1243390__Shallatunturin%...
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Nakkilan seurakunnasta ilmoitettiin paljastusajankohdaksi 1947. Myös Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003) mukaan muistomerkki paljastettiin 1947.
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin".
Elokuva on vuonna 1980 ilmestynyt kauhuelokuva, joka tunnetaan myös nimillä Cannibals in the Streets. Elokuvan on ohjannut Antonio Margheriti. En onnistunut löytämään tietoa elokuvan esittämisestä tai kieltämisestä Suomessa. Jos asian selvittämisellä ei ole kiire, asiaan voi palata ensi vuonna ja kysyä asiaa uudistetusta KAVIn kirjastosta. Kirjasto on tällä hetkellä suljettu muuton vuoksi.
Lähteet:
IMDB : Cannibals in the streets
Kavin kirjasto
Englanninkielisiä työnhakuun liittyviä asiakirjaoppaita ovat esim. "Applying for a job in English" / M. D. Spooner ; Penguin, 1990. ISBN 0-14-080986-4. Tämän kirjan sivuilla 56-59 on kappale "Referees and and references they give". "The perfect CV--how to get the job you really want" / Tom Jackson ; 1996 ; ISBN 0-7499-1693-1 ; käsittelee nimensä mukaisesti lähinnä ansioluetteloita, mutta saattaisi olla sinulle myös hyödyllinen. Internetosoitteita, joissa on esimerkkejä suosituskirjeistä erilaisiin hakutilanteisiin: työ, koulutus, löydät google-haulla kirjoittamalla hakusanaksi "letter of reference" tai "letter of recommendation".
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
