Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
Tiedustelin asiaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen neuvonnasta. Sain heidän kauttaan vastauksen, että Idankuja on nimetty alueella toimineen Jyväskylän tyttökoulun ja tyttölyseon johtajan Ida Matilda Granathin mukaan. Granath johti koulua vuosina 1874-1914 eli silloin, kun koulu siirtyi Vapaudenkadun tiloihin. Jyväskylän tyttölyseo oli maailman ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu, jonka perinteitä ovat ansiokkaasti jatkaneet Voionmaan lukio ja Schildtin lukio. Teoksia Jyväskylän tyttölyseosta Keski-Finna-verkkokirjastossa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla...
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Fracesco Petrarcan sonetti CXXXII on luettavissa teoksista Tuhat laulujen vuotta (toim. Aale Tynni, Wsoy, useita painoksia), Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta (Otava, 1953) ja Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen, WSOY, 2004).
Sonetin on suomentanut Aale Tynni.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.helmet.fi/fi-FI
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Suomenkielinen Markku Henrikssonin ”Amerikan tiellä – Route 66” Alfamer 1998 on loppuunmyyty. Englanninkielisiä kirjoja on olemassa, mutta niitä pitää kysyä ja tilata kirjakaupan kautta. Julkaistuista kirjoista saat tietoja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausarkistosta hakusanalla: Route 66 osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Vastaus on siellä kysymykseen "Onko olemassa opas kirjallisuutta, reittioppaita, filmejä ym. Amerikan halki ajamisesta?" .Myös Wikipedian artikkeliin kannattaa tutustua osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Route_66
Tällä Helena Anhavan runolla ei ole nimeä. Se kuuluu runoihin, joista puhutaan ja jotka merkitään vain alkusäkeellä.
Runo löytyy Anhavan kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (1974) ja kokoelmasta Anhava Runot 1971-1990.
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
Kodinkoneissa on yleensä käyttöohje, jossa kerrotaan koneeseen kuuluvat ohjeet. Löysin muutaman kaupan sivulta käyttöohjekirjoja hydraulisesta halkomakoneesta. Niissä säilytys- ja kuljetuslämpötilojen rajoiksi ilmoitetaan -25-+55, esim. malli HLS12TG käyttöohjekirja.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Valter Juvan suomennoskokoelmasta Sata runoa, joka on ilmestynyt vuonna 1916, löytyy Schillerin runon Sehnsucht suomennos Kaiho. Neljä viimeistä säettä sisältyvät myös teokseen Kansojen kirjallisuus 6:
Usko, tohdi, - sillä tiedä,
onni ei tuo takeitaan;
sinut ihme vain voi viedä
ihanuuteen ihmemaan.
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
PIKI-verkkokirjaston kautta on käytettävissä Medici.tv-palvelu, jonne löytyy linkki tältä sivulta: https://piki.finna.fi/Content/eresources. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;...
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Louisa May Alcottin Little women -teos (1868) ilmestyi vuonna 1916 Tyyni Tuulion suomennoksena nimellä Pikku naisia. Se sai jatkoa teoksella Good wives (1869), Annikki Haahdin suomentamana nimellä Viimevuotiset ystävämme (1921). Teos on ilmestynyt suomeksi myös nimellä Pikku naisia 2 (suom. Sari Karhulahti, 2005). Jatkoa Pikku naisia -kirjoille voi lukea teoksista Little men eli Pikku miehiä (1871, suom. Ville Hynynen, 1918) ja Jo's boys and how they turned out (1886) eli Plumfieldin pojat ja mitä heistä tuli (suom. Elma Voipio, 1919). Sarjaan kuuluu siis neljä teosta.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain,2019)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
