Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot)
Sallittu yleinen ilotulitusaika on ainoastaan uusivuosi. Toinen yleinen aika on venetsialaiset, mikäli paikallinen pelastuslaitos on päättänyt sallia ilotulitukset. Itsenäisyyspäivä ei siis ole yleistä ilotulitusaikaa. Mikäli haluaa ampua raketteja itsenäisyyspäivänä, täytyy tehdä ilmoitus ilotulitteiden yksityisestä käytöstä kyseisen alueen pelastustoimelle viimeistään 5 vuorokautta ennen ilotulitteiden käyttämistä. Mikäli järjestää ilotulitusnäytöksen, on ilmoitus tehtävä poliisille viimeistään 14 vuorokautta ennen näytöstä. Vastaus kysymykseen siis on, että saa ampua raketteja, mikäli on tehnyt siitä ennakkoilmoituksen.Lähde ja lisätietoaPelastustoimi: Ilotulitus https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/tulen-kasittely/ilotulitus
Kun emme tiedä, mihin kirjastoon kysyjä viittaa sanalla "teillä", voimme vain antaa linkin HelMet-sivulle, josta löytyy luettelo kirjastoista, joissa vinyylilevyn digitointi onnistuu. CD-levyn kopiointi onnistuu ohjelmallisesti millä tahansa tietokoneella, jossa on polttava CD- tai DVD-asema, joten tätä palvelua eivät kirjastot ole perinteisesti tarjonneet kysynnän olemattomuuden takia. Siitäkin voi kuitenkin kysyä kirjastossa, johon päätyy vinyylejä digitoimaan. Huom! Kirjasto 10 on nyt suljettu ja sen palveluiden myöhemmästä saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Heikki Poroila
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on...
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Hei,
jonkun verran kirjastoalaan liittyviä kirjoja löytyy, kun haet verkkokirjaston hausta sanalla kirjastoala, mutta osa on jo aika vanhoja. Esim. tällaisiin voisit tutustua:
02.3 Kirjastonhoitaja tulevaisuudessa : millaista osaamista kirjastot tarvitsevat? 2007.
02 Almgren, Päivi: Kirjasto 2011 : vaikutteita maailmalta
02 Kirjasto 2012 : asiakkaan asialla
Ajantasaisempaa tietoa löydät verkosta. Esim. kirjastot.fi -sivulla on lueteltu alan oppilaitokset: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi.
Sivulla on linkki myös opintopolku.fi -sivulle, josta voit hakea oppilaitoksia alan mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta on kysytty aiemminkin alan koulutuksesta. Voisit hakea aiempia vastauksia esim....
Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Joitakin seikkoja tulee huomioida jos lukulaitteella on tarkoitus lukea kirjaston tarjoamia e-kirjoja.
Kirjaston e-kirjat ovat pääsääntöisesti EPUB- tai PDF-muodossa, joten lukulaitteen tulee tukea näitä tiedostomuotoja.
Verkkoyhteys helpottaa kirjaston e-kirjojen käyttöä. Jos lukulaitteessa on verkkoyhteys ja mahdollisuus verkosta lataamiseen, e-kirjan voi kopioida suoraan e-kirjapalvelusta. Muuten e-kirja kopioidaan lukulaitteelle tietokoneen kautta.
Ennen lukulaitteen hankkimista tulee myös varmistaa, että se on yhteensopiva Adobe Digital Editionsin kanssa. Tämän voi tarkistaa Adoben sivuilta: https://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices. Adobea tarvitaan tekijänoikeussuojauksen avaamiseen.
Kindle-lukulaitteet...
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan.
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Voisivatko kyseessä olla Terveykylän omahoito-ohjelmat? Mielenterveystalo.fi:n omahoito-ohjelmista löytyvät masennuksen ja unettomuuden omahoito-ohjelmat, Terveykylä.fi:stä painonhallinnan omahoito sekä muita.Terveyskylä omahoito-ohjelmat, https://www.terveyskyla.fi/terveyskylan-itsehoito-ohjelmatPainonhallinta, https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito Mielenterveystalo, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoitoMasennus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/masennuksen-omahoito-ohjel…Unettomuus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/unettomuuden-omahoito-ohje…
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat...
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
