Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, koska henkilönnimiä saa periaatteessa käyttää muistelmissa vapaasti, mutta siinä voi myös syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, mikäli kirjassa kerrotaan asioita, joiden leviäminen voi aiheuttaa kärsimystä sille, jota tieto koskee (Rikoslaki 8§ 13.12.2013/879). Suositeltavinta siis olisi, että kysyisit henkilöiltä lupaa käyttää nimiä.
Tekijänoikeusvinkkejä kirjan kirjoittajalle: https://blogi.bod.fi/yleinen/tekijanoikeusvinkit-kirjan-kirjoittajalle/
Suomen Tietokirjailijat ry:n ohjeita: https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/oikeudellinen-neuvo…
Tässä olisi kirjoja Italian mafian historiasta:
1) Lappalainen, Tomas: Maffia
(T. Fischer, 1999)
2) Sennis Eriksson, Livia: Det hedervärda samfundet: historien om Cosa Nostra
(Legus, 1995)
3) Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: mafian historia
(Otava, 1994)
4) Saari, Ilkka: Tauti nimeltä mafia
(Hanki ja jää, 1992)
5) Lounekari, Merja: Sisilian mafia: synty, kehitys ja muotoutuminen yhteiskunnalliseksi instituutioksi
(Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1991)
6) Peltonen-Rognoni, Pirkko: Ihmeellinen Italia
(WSOY, 1994)
7) Morton, James: Gangland international: an informal history of the mafia and other mobs in the twentieth century
(Warner Books, 1999)
Kirjojen saatavuustiedot selviävät osoitteesta
http://www.helmet.fi
Jos...
Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva käsite "dukha" käännetään usein sanalla kärsimys. Juuri dukhan ongelma järkytti Buddhan hengelliseen etsintään.
Dukha kattaa suuren kirjon psykologis-emotionaalisia tiloja, alkaen lievästä tunteesta että kaikki ei ole kohdallaan aina intensiiviseen fyysiseen ja henkiseen kipuun asti. Sen voi myös ajatella tarkoittavan ettei maailmassa ole mitään pysyvää rauhaa tai lepoa, että olemme aina paineen alaisia ja alttiina häiriöille.
Dukha on ongelmallinen - sille on tehtävä jotain. Jos todella haluamme ratkaista ongelmamme, meidän on avauduttava ja tietoisesti hyväksyttävä kärsimyksen todellisuus sellaisena kuin se ilmenee fyysisesti, emotionaalisesti, henkisesti, hengellisesti, tässä ja nyt. Kärsimyksellä...
Sanonta on käännetty englannin kielestä. "There's a new sheriff in town" tarkoittaa, että valta on vaihtunut ja että uusi auktoriteetti aikoo panna asiat järjestykseen ja toimia tehokkaammin tai ankarammin kuin edeltäjänsä. Sanonta on peräisin Yhdysvalloista. Tarkoitus on viitata villin lännen aikaan: levottomaan kaupunkiin nimitettiin uusi lainvalvoja palauttamaan järjestystä, jos entinen oli saanut surmansa tai ei ollut kyennyt pitämään järjestystä yllä. Sanonnan iästä tai tarkasta alkuperästä ei löytynyt tietoa. Sitä pidetään jo kuluneena kliseenä, mutta käytettävissä olevien lehti- ja teoshakujen perusteella se on ollut yleisessä käytössä kirjoitetussa tekstissä vasta noin neljäkymmentä vuotta.Lähteet:https://www.quora.com/What-...
Kyseessä on varmaankin Paul McCartneyn johtaman Wings-yhtyeen kappale Bip Bop. Laulu julkaistiin yhtyeen ensialbumilla Wild Life vuonna 1971.
Albumin tiedot Discogs-tietokannassa
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/...
Hei!
Ei taida olla hyvä idea ladata omin päin netistä työkoneelle mitään. Ilmaisten asennettavien ohjelmien lataamisessa on aina se vaara että lataa samalla vahingossa jonkin haittaohjelman koneelle. Tuskin edes saisit ohjelmaa itse asennettua, jos et ole määritetty järjestelmänvalvojaksi, joka pystyy koneelle asentamaan ohjelmia. Lisäksi työkoneesi ei ole sinun vaan työnantajasi omaisuuttasi, jota sinun täytyy käsitellä oikein. Uusi työntekijä täytyy perehdyttää ja opastaa työhön hyvin ja siinä pitäisi tulla esille myös työpaikan sisäiset taukokäytännöt. Työntekijän velvollisuus on myös olla rehellinen. Jos mikä tahansa asia työpaikalla mietityttää, niin kyllä siitä täytyisi rohkeasti voida kysyä esimieheltä. Voit perustella...
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina...
Ostrobotnia-aluetietokannasta löytyvät asiasanalla Jylhämä mm. seuraavat lehtiartikkelit:
Näin kahlittiin Oulujoen kuohut / J. Kilpeläinen (Kaleva 18.10.1958)
Jylhämä kraftverk och bostadsområde (Valokuvia ja piirroksia)/Aarne Ervi (Arkitekten 1949:11-12)
Ervin yhtenäistaideteoksella suuri arvo : Oulujoen voimalaitosalueet maailmanperintökohdeainesta / Petri Hakkarainen (Kaleva 27.11.2003).
Asiasanoilla Oulujoki ja vesivoimalat löytyvät lisäksi mm.
lehtiartikkelit Oulujoki valjaissa (Uusi kuvalehti 1953 : 3),
Oulujoen vesistön rakentaminen - sodanjälkeinen suurtyö / Mauri Kuuskoski (Rakennustekniikka 1995 : 4) sekä Voima jymisee sähkömuseossa : voimalaitokseen sijoitettuun kokoelmaan pääsee tutustumaan vain tilauksesta / Päivi Mäkinen (...
Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Andersenin satua Satakieli löytyy useasta satukokoelmasta; pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistohausta Helmetistä (http://www.helmet.fi)muun muassa seuraavina versioina:
-Andersen, Hans Christian: Andersenin satuja/kuvittanut Flemming B. Jeppesen;suomentanut Maila Talvio, WSOY 2005
- Andersen, Hans Christian: H. C. Andersenin satuaarteita/kuvitus Kaarina Kaila;suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava, 2005
- Andersen, Hans Christian: Pieni merenneito ja muita satuja/kuvittanut Svend Otto S., Kolibri 1997
- Andersen, Hans Christian: Satakieli/teksti: H. C. Andersen/kuvitus: Kaarna Kaila; suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava 1999 (kuvakirja)
