Muurahaisyhteiskunnan ikä määräytyy kuningattaren iän mukaan. Kuningattaren kuollessa n. 12-vuotiaana surkastuu pesäkin. Sen sijaan toisenlaiset pesät, joissa on monta kuningatarta, ovat teoriassa kuolemattomia. Pohjois-Suomessa on tavattu E. Oinosen (1915-72) tutkimusten mukaan pesä, jonka ikä saattaa olla 1000 vuotta. Lähde: Otavan suuri ensyklopedia, osa 12 (Otava, 1971).
Hei,
”Hyvämaineisuus” on termi, jota kansanedustajan asemaa käsittelevissä säädösteksteissä ei enää käytetä. Nykyisessä lainsäädännössä ei siis ole tällaista edellytystä. Kansanedustajan tehtävän nykyiset kelpoisuusehdot ja käyttäytymisnormit määritellään lähtökohtaisesti maamme perustuslaissa (731/1999) ja sen pykälissä 27 - 32.
Kansanedustajan hyvästä maineesta toki aiemmin puhuttiin esimerkiksi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (5 §), jossa todettiin ”äänioikeutta vailla olevaksi se, joka laillisen tuomion nojalla on hyvää mainetta vailla.” Äänioikeus puolestaan oli ehtona sille, että pystyi asettumaan vaaleissa ehdokkaaksi.
Nykyään säädösteksteissä ei ole vastaavaa merkintää vaan hyvämaineisuus on jätetty...
Yleisissä kirjastoissa ei ole pornografisia lehtiä tai elokuvia lukuun ottamatta fiktiivisiä sarjakuvalehtiä, joista osaa voidaan pitää pornografiaa sisältävinä. Pornografista kirjallisuutta on jonkin verran, mutta se on pääosin suurten kustantajien nykynäkökulmasta häkellyttävän vapaamielisellä 1970-luvulla julkaisemaa. HelMet-kokoelmaan hankittiin takavuosina (2009) yksi (1) "feministinen" pornografiseksi tulkittavissa oleva videotallenne (DVD), Dirty diaries. Kaikki muut haulla "pornografia dvdlevy" tulevat osumat vain käsittelevät tai sivuavat pornoa, eivät ole sitä itsessään.
Kaikella kirjaston portinvartijat ohittaneella pornografisella aineistolla on yleensä kohtalona tulla jossain vaiheessa varastetuksi. Tätä huonoa säilyvyyttä on...
Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta...
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin...
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla...
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Kyseessä on Alpo Noposen runo Vuosileikki. Se löytyy ainakin teoksesta Runo on vapaa. O 1996. Runo on ilmestynyt myös Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa...
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään...
Norman Vincent Pealen The power of positive thinking on suomennettu kahdesti. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1975 nimellä Onnellisen elämän edellytykset; vuonna 1999 julkaistun toisen suomennoksen nimenä oli Ole oman onnesi seppä. Hieman hämmentävästi Pealen suomennetusta tuotannosta löytyy myös Myönteisen ajattelun voima -niminen kirja, mutta sen alkuteos on Why some positive thinkers get positive results - ei The power of positive thinking, niin kuin voisi ehkä luulla.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Pealen kirjan neljännestä luvusta.
"Psykologian perustekijä on meidän toteutettavissa oleva toivomuksemme. Jos pidämme menestystä itsestään selvänä asiana, olemme jo hyvää vauhtia pääsemässä menestykseen." (Norman Vincent Peale,...
