Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Enid Blytonin Viisikkojen nykyaikaistetuista versioista ei ole tehty suomennoksia. Kaikki vuoden 2010 jälkeen ilmestyneet Viisikot ovat uusintapainoksia vanhoista suomennoksista.
Blytonin kirjojen suomalaiselta kustantajalta Tammelta kerrottiin, että heillä ei ole aikomusta suomentaa Viisikkoja uudelleen ko. uusista englanninkielisistä versioista.
Lähteet:
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Tammi / Lasten- ja nuortenkirjat
Olettaen, että kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan Suomessa ilmestynyttä iskelmämusiikkia paras lähdeteos taitaa edelleen olla Juha Lassilan tutkimus Mitä Suomi Soittaa? : hittilistat 1954-1987 (1990), josta pitäisi löytyä tarkat listat ko. vuosilta. Jatkoa teokseen ei ole ilmestynyt, eikä menneiden vuosien suosikkilistoja tunnu löytyvän koottuina painetussa muodossa eikä Internetin kautta.
Eri tahothan kokoavat erilaisia hittilistoja ; YLE:n TOP40 on ns. virallinen lista, joka pitää sisällään kuitenkin pääasiassa muuta kuin iskelmää. Ohjelman lista-arkisto http://www.yle.fi/top40/arkisto.shtml ulottuu vuoteen 1995. Iskelmäradioasemien verkkosivuilla on niinikään iskelmien suosikkilistoja. Kyseessä ovat kuitenkin tämän päivän...
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa....
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen...
Varaukset löytyvät kohdasta omat tietoni -> varaukset. Koriin teokset menisivät, jos valitsisi kirjan tiedoissa kohdan lisää koriin.
Koritoiminnolla voi kerätä aineistoa ja varata useita teoksia kerralla, koota aineistoluetteloja tulostettaviksi tai lähetettäviksi sähköpostiin tai lisätä teoksia omiin muistilistoihisi. Korissa olevat teokset eivät siis ole varattuja.
Lukittu-valinnalla voit estää varauksesi saapumisen esim. lomasi aikana, joten jos haluat varauksesi heti, siellä ei kuulu olla rastia.
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: William Shakespearen...
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Suomi.fi -sivustolle on kerätty kansalaisille runsaasti tietoa eri aiheista moniin elämäntilanteisiin. Myös eläkeasioista on kansalaiselle runsaasti tietoa ja siellä on kerrottu, mitä kaikkea pitää tehdä, että asiat tulevat hoidetuiksi.Etusivu - Suomi.fi -> Tiedot ja palvelut -> Kansalaiselle -> Sosiaalinen turva -> Eläkkeelle (suora linkki: Eläkkeelle - Suomi.fi )
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
