Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen....
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa....
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Oikea vastaus vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka määritellään kannettava tietokone. Yliopistonlehtori Petri Saarikoski kirjoittaa aiheesta artikkelissa Toimisto matkalaukussa - kannettava tietokone vapauden ja liikkuvuuden symbolina (Tekniikan Waiheita 2/07). Tässä artikkelissa käytetyn määritelmän mukaan varhaisimman kannettavan tietokoneen (Compass) suunnitteli, rakensi ja toi markkinoille vuonna 1980 Grid Computer Systems. Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.ths.fi/Saarikoski_TW207.pdf
Usein ensimmäisenä kannettavana mainitaan vuonna 1982 markkinoille tullut Osborne 1, jonka artikkeli mainitsee "”ensimmäisenä” laajempaa suosiota saavuttaneena kannettavana tietokoneena." Lisätietoa mm. näiden linkkien kautta:
http://koti.mbnet.fi/...
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Töölön kirjastossa saa apua tulostamiseen (esim. koronarokotustodistus Omakannasta). Omakantaan kirjautumisessa vaaditaan vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankkitunnukset). Jos et käytä Omakantaa, voit saada koronatodistuksen tulostettuna terveydenhuollosta.
https://www.kanta.fi/koronapassi
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Ilmoitus Sturenkadun Volvon autoliikkeen sulkemisesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.11.1989: "Sturenkadun Volvo sulkee ovensa". Ilmoituksessa luvattiin uudesta 1989-mallin Volvosta raju alennus. "Tule ja tingi!" julisti mainos.
Vantaalla Volvoja myytiin ainakin Kaivokselassa jo vuodesta 1984 alkaen.
Helsingin Sanomat aikakone.
Tutustuin Viisikkoihin hieman uudelleen ja mielestäni niissä täyttyy kaikkitietävän kertojan tunnusmerkit. Kaikkitietävä kertoja on nimensä mukaisesti kaikkitietävä eli tietää kaikkien hahmojen ajatukset. Lyhyellä otannalla Viisikoissa näyttäisi olevan juuri näin, kertoja tietää mitä kenenkin mielessä liikkuu. Viisikot on kirjoitettu hän-muotoon eli vielä tarkemmin kyseessä on kaikkitietävä kolmannen persoonan (hän) kertoja. Vanhoissa klassikoissa onkin monesti käytetty juuri kaikkitietävää kolmannen persoonan kertojaa. Jos Viisikot olisivat pelkkiä hän-kertojallisia kirjoja, niin silloin näkökulma olisi rajatumpi eli tiedettäisiin esimerkiksi vain yhden hahmon ajatukset ja näkökulma olisi hänen.
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri...
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
