Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten...
Elokuvatietokanta IMDB:n kautta löytyy tieto, että sarjasta on julkaistu kahdeksan DVD:n paketti, jossa myös kysymäsi jakso on mukana, siis ilman suomenkielistä tekstiä tai dubbausta:
https://www.imdb.com/title/tt0682218/mediaviewer/rm952834304
Wikipedia-artikkelin mukaan VHS-muodossa sarjasta on julkaistu suomeksi tekstitetyt versiot osista 1 ja 2, ja osista 3-8 suomeksi puhutut versiot:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukarhut_(piirrossarja)
Se, missä osassa etsimäsi jakso on, ei selvinnyt.
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat...
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu.
Leijona oli korttipeli, jonka korttien aiheena oli sotaan ja armeijaan liittyviä aiheita. Kuva pelikorteista ja pelin säännöistä löytyy Finna-palvelusta (linkki).
Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Valitettavasti saunoista ei ole kuvia, sillä kummankaan talon pesutiloja ei saa kuvata.
Ainoa mahdollisuus on pyrkiä aina toisinaan pidettäville avointen ovien kierroksille.
Pro Sunila -yhdistys on todennäköisimmin oikea paikka kysyä neuvoa kaapistojen/kaappien rakentamiseen liittyen. Yhdistyksen sivulta löytyy kuvia, piirustuksia ja ohjeita liittyen esimerkiksi kiintokalusteisiin (mm. keittiökalustepiirustuksia), pintakäsittelyyn ja sisärakenteisiin. Alla muutama suora linkki yhdistyksen sivuille:Sunilan asuinalueen korjausohjeistot: https://www.alvaraaltosunila.fi/fi/ohjeetSisärakenteet-osassa sisäkatot, sisäseinät, lattiat, väliovet ja kiintokalusteet: https://static1.squarespace.com/static/5a216888ace864c4e864c279/t/5a58a… Asuntoliiteosa, jossa pohjaratkaisuehdotuksia asuntojen keittiö- ja hygieniatilojen nykyaikaistamiseksi ja asuntojen yhdistämismahdollisuuksista: https://static1.squarespace.com/...
Italiassa on vastaavanlaisia kuljetusrobotteja kuin meilläkin. Niitä jopa valmistetaan siellä: yksi kansainvälisesti tunnetuista kuljetusrobotteja tekevistä yhtiöistä on milanolainen Yape.Homepage - Yape YAPE, il sistema di consegne a domicilio a guida autonoma
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
