Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa...
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
"Oksanen-nimeä on syntynyt kahtena eri aikakautena. Ensimmäinen vaihe ajoittuu 1500-luvulle, jolloin ilmeisesti Pälkäneen Oksalasta siirtyi asukkaita Jyväskylän lähelle Oravasaareen (Hendrich Oxa 1571). Oravasaaressa he saivat vallitsevan savolaisen käytännön mukaan nen-loppuisen sukunimen Oksanen, joka sitten levisi lähinnä silloisen Suur-Rautalammin alueelle ja myös Savon puolelle. [..] Toinen nimen syntyjakso alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin yleensäkin otettiiin nen-loppuisia luontoaiheisia sukunimiä. Oksanen pysyi melko suosittuna uudisnimenä vielä vuoden 1906 nimien suomalaistamiskampanjassakin. [..] Mainitun Pälkäneen Oksalan talon, sittemmin myös kylän nimi liittynee mieluummin vanhaan appellatiiviin oksi 'karhu' kuin...
Valitettavasti en onnistu löytämään tämän kappaleen nuotteja
mistään käytettävissäni olevasta tietokannasta. On hyvin
mahdollista, ettei sitä ole lainkaan julkaistu painettuna nuottina.
Ainoa mieleeni tuleva keino on, että otat yhteyttä suoraan
johonkuhun laulun suomalaisista esittäjistä (Jari Lappalaisen
lisäksi sen ovat levyttäneet ainakin Eini sekä Matti ja Teppo)
ja kysyt, olisiko heillä käsikirjoitusta. Eri asia sitten on,
saatko oikeuksia tällaisten nuottien käyttöön, vaikka niitä
löytyisikin.
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Kappale lienee Mika ja Turkka Malin "Taksien taksi". Laulussa lähdetään matkaan Matin mustalla tsaikalla. Se on alun perin julkaistu veljesten Mää ja hiljanen Viljanen -albumilla vuonna 1985. Esityksen voi kuunnella YouTubelta tai Spotify-suoratoistopalvelusta.
https://www.youtube.com/watch?v=s6gG1lUwyqc
Kysymykseen ei ehkä ole täysin yksiselitteistä vastausta. Tapauskohtaisesti yritykselle voi olla joskus edullisempaa käyttää keikkatyöläistä.
Tässä opinnäytetyössä on selvitelty vuokratyövoiman ja oman rekrytoinnin kannattavuutta työnantajalle: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65216/kauranen_hanna.pdf?…
Kun tutkimuksessa koottiin esimerkkien perusteella laskettujen palkkojen ja kulujen tulokset yhteen, päädyttiin tulokseen, että taloudellisesti vuokratyövoima on kalliimpaa. On kuitenkin huomioitava, ettei laskelmissa otettu huomioon aivan kaikkia työnantajalle koituvia kustannuksia, sillä jotkin kustannukset eivät ole kaikilla, vaan ne voivat olla joissakin tilanteissa yrityskohtaisia.
Henkilöstövuokrausyritykset saattavat...
Kysymästäsi aiheesta on ilmestynyt melko vähän lastenkirjoja. Sairastumista kyllä käsitellään monissa kirjoissa, mutta useimmissa kyseessä on jokin lyhytkestoinen sairaus, kuten flunssa. Joitakin kirjoja kuitenkin löytyi. Voit tutustua näihin tarkemmin verkkokirjaston kautta osoitteessa piki.fi.
Qvist, Tiina: Niiki ja Alvari: lennokas keikahdus
Kiema, Pirja: Kun pupusisko sairastui
Schreider, Sylvia: Veeti ja kiusankappaleet
Tomi, Ilona: Suden lahja
Pere, Tuula: Tervetuloa kotiin, Helmi!
Pere, Tuula: Helmin elämää
Pere, Tuula: Helmi perhosemme
Kiiver, Stiina: Pienen kulkijan sairauskirja
