Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Etsittäessä tietoa Suomen vesistöistä asiasanoina voi käyttää esimerkiksi seuraavia sanoja:
vesistöalueet : Suomi
valuma-alueet : Suomi
vesistöt : Suomi
Seuraavista teoksista löytyy tietoa Suomen vesistöistä :
SUOMEN kartasto / julkaisijat: Maanmittaushallitus, Suomen maantieteellinen seura. - Helsinki : Maanmittaushallitus Vihko 132 (1986) : Vedet. - 5. laitos. - 1986. - 31 s. : kuv., kartt. ; 49 cm. ISBN 951-46-9883-5 (rengask.)
SUOMEN luonto. - Hki : Kirjayhtymä. - osa 4 : Vedet / päätoim.: Paavo Havas 1981 (Yhteiskirjap.). - 426 s. : kuv., kartt. ; 33 cm. - ISBN 951-26-1750-1 (sid.)
SUOMEN vesistöalueet / [koonnut] Matti Ekholm. - Helsinki : Vesi- ja ympäristöhallitus : Painatuskeskus, 1993. - 166 s. : kuv., kartt. ; 30 cm + 3...
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä...
Historia on kreikkalaisperäinen sana, joka on johdettu antiikin kreikan kielen tietämistä tarkoittavasta oída-verbistä (οἶδα). Antiikin Kreikassa tämä monimerkityksellinen sana tarkoitti niin tutkimusta, tietoa kuin historiankirjoitusta. Sanan ensiesiintymiset olivat Joonian alueella, josta se levisi ympäri kreikkaa puhuvaa maailmaa.Lähde: Robert Beekes, Etymological Dictionary of Greek, Leiden 2010.
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Kirjastossa saattaa olla hetkittäin kirjoja, joita lainataan vain vähän. Jos näin käy, kirjat siirretään varastokokoelmaan ja liiat kappaleet poistetaan. Monesti hieman vanhemmat kirjat joutuvat varastoon.Jos uusi kirja uhkaa jäädä hyllyyn, yritämme vinkata sitä. Silloin se usein lähteekin lainakiertoon. Myös erilaisia kirjanäyttelyitä pidetään usein ja niistä myös harvemmin lainassa käyvät kirjat löytävät uusia lukijoita.Joskus kirjat rikkoutuvat ja nuhrautuvat. Tällaiset kirjat jäävät usein hyllyyn, kunnes ne huomataan siivota poistoon.
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
Sopivia kirjoja, joissa olisi monivalintatehtäviä, ei meillä ole. Nuorten urheiluhyllyssä on kuitenkin useita teoksia, joissa teksti on pieninä annoksina ja kuvitus runsasta. Tässä muutama esimerkki:John Brewer: Urheilu 30 sekunnissaClive Gifford: Snoukkaamaan!Suuri urheilulajikirjaMundial: Iso futiskirjaMaali! Jalkapalloilija kirja
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
