Eila Pennasen kuvaaman Jorma Langfeltin ja Aino Pätösen suhteen taustalla on Aarne Orjatsalon ja Ain'Elisabet Pennasen jossain vaiheessa syksyä 1905 alkanut seurustelu, jonka seurauksena lokakuun 8. päivä 1906 syntyi Jarno Pennanen. Lapsen syntymää seurasi skandaali, joka johti seuraavana vuonna oikeudenkäyntiin. Vielä samana vuonna ilmestyi Ain'Elisabet Pennasen fantasiaa ja todellisuutta yhdistävä romaani Voimaihmisiä, jonka loppupuolen kuvaus kapellimestari Braunista ja kirjan päähenkilön Hellevin tunteista tätä kohtaan perustuu Orjatsalon ja Pennasen suhteeseen. Orjatsalo vastasi tähän seuraavana vuonna seikkaperäisellä ja realistisesti etenevällä romaanillaan Viettelijä, joka periaatteessa kertoo saman tarinan kuin Voimaihmisten...
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Hei,Mätäjoki on oikeastaan kaupunkipuro ja entinen osa Vantaanjoen uomaa. Nykyisin se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Vantaanjoki taas saa alkunsa Hausjärvestä.Lähteet:Mätäjoki Mätäjoki – WikipediaHausjärvi Hausjärvi – WikipediaMätäjoki - nimeään parempi julkaisu-06-98.pdfVantaanjoki Vantaanjoki – Wikipedia
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet...
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Sisäisestä yrittäjyydestä on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Heinonen, Jarna: Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (v.2002), Heinonen, Jarna: Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (väitöskirja v. 1999), Anttiroiko, Ari-Veikko: Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa: sisäinen yrittäjyys julkisen hallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen keinona (v. 1997) ja Koiranen, Matti: Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta (v. 1994). Teosten nimistä voi jo päätellä, että niissä suhtaudutaan sisäiseen yrittäjyyteen lähinnä vain positiivisena asiana. Ehkä vähän särmikkäämpää kuvaa saa artikkelitietokannoista. Sekä Aleksi että Arto...
Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa Suomen poliisipäällystö -matrikkeli vuosilta -38, -66, -80 ja -95. Suomen tullilaitoksen matrikkeli on vain vuosilta 1908-1911 (julkaistu 1911) sekä Suomen tullivirkamiesliiton julkaisema Tullilaitoksen nimikirja vuosilta -34, -47, -58.
Kaupunginkirjastojen kokoelmissa kyseisiä matrikkeleja on niukanlaisesti, pääkaupunkiseudulla kannattaakin ottaa yhteyttä Sisäisen turvallisuuden kirjastoon (entinen Poliisiopiston kirjasto, Miestentie 2 02150 Espoo, puh. 09-88383400).
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
H. W. Morrow eli Honoré Willsie Morrow oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka syntyi Iowassa vuonna 1880. Hänellä oli melko laaja tuotanto, josta on suomennettu vain Uudisasukkaan poika.
Lisätietoa kirjailijasta ja hänen kirjoistaan englanniksi:
Encyclopedia.com: https://www.encyclopedia.com/arts/news-wires-white-papers-and-books/mor…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Honor%C3%A9_Willsie_Morrow
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!"
Esittämänne kysymys osoittautui vaikeaksi selvittää. Olen käynyt läpi kirjailijoista kertovia hakuteoksia, saksankielisen kirjallisuuden kirjallisuushistorioita sekä muun kielisiä kirjallisuushistorioita. En löytänyt niistä mitään mainintaa Viktor von Falkista. Katselin sen vuoksi nimeä myös pseudonyymihakuteoksista, tuloksetta.
Fennicasta (http://finna.fi ), Suomen kansallisbibliografiasta, josta löytyvät suomen kielellä julkaistut teokset, löysin Viktor von Falkin tuotantoa. Muun muassa tämän Feodoran yhteydessä oli maininta siitä, että teos on julkaistu alunperin lehtisinä. Mahtaisikohan Helsingin yliopiston kirjasto osata auttaa etsimään tietoa siitä, mitä nämä lehtiset olivat alunperin? Jos ne ovat ikään kuin jatkosarjana ilmestyneet...
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
