Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan krykkypaali tarkoittaa kuuliaisia, kuuliaiskestejä. Krykky tulee ruotsin kielen kainalosauvaa merkitsevästä krycka-sanasta. Ensimmäisenä kuulutuspäivänä pidettiin kestit ja tanssiaiset, joissa morsiamelle annettiin nauhoilla koristettu keppi, koska hänet muka oli pudotettu saarnatuolista, jolloin jalka oli katkennut.
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:
Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008
Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa...
You can get a temporary library card as long as you stay in Finland. Take your passport with you. You'll get more information at http://www.lib.hel.fi/virkku/english/. Welcome to Helsinki City Library!
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja...
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Ossi Heinäsen artikkelin mukaan 1930-luvulla mm. paikalliset nimismiehet ja suojeluskunnat arvioivat asevelvollisten poliittista luotettavuutta ennen kutsuntoja kolmiportaisella asteikolla. Luotettavat merkittiin numerolla 1, epäluotettavat numerolla 3 ja muut jätettiin numeroimatta. Luotettavina pidettin suojeluskuntalaisia tai luotettavista perheistä tulevia ja epäluotettavina mm. kommunistiseen puolueeseen kuuluneita. Epäluotettavista laadittiin listat perusteluineen. Tiedot lähetettiin kutsuntatoimistoon, joka merkkasi tiedot kutsuntaluetteloihin ja kantakortteihin kohtaan "kansalaiskunto". (Heinänen, s. 266; kts. myös Nurminen, s. 58.)
Lähteitä:
Heinänen, Ossi. ”’Tunnetusti kommunisti ja kansalaiskunto aivan heikko’ :...
Sanojen aika -kirjailijatietokannan tiedot löytyvät nykyään Kirjasammosta. Artikkelit ja haastattelut löydät Kirjasammon Toimitukselta -osiosta. Artikkelit ovat jaoteltu seuraavien luokkien mukaan: Teos, Kirjailija, Teema.
www.kirjasampo.fi
Olen etsinyt tällaista suomennosta aika laajasti, mutta tuloksetta. Myöskään Viola-tietokanta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa julkaistut nuotit ja äänitteet, ei tunne tällaisia alkusanoja. Toisaalta monenkaan äänitteen kohdalla ei alkusanoja ole erikseen merkitty, joten voi tämäkin versio siellä piilossa olla. Laulajan nimen tietäminen auttaisi paljon, mutta ilmeisesti kysyjäkään ei enää tunnista solistia.
Otto Mannisen klassisesta käännöksestä "Voi talvi ja taas kevät mennä menojaan" on runsaasti levytyksiä, mutta kysytty teksti on selvästi jokin muu käännös. Valitettavasti näillä tiedoilla ei oikeaa levytystä löytynyt. Laulajan henkilöllisyyden kautta se voisi kuitenkin löytyä, joten kaikkea toivoa ei kannata heittää.
Heikki Poroila...
Mors Kochanski on sanonut ”The more you know, the less you carry.”
Kochanski oli kanadalainen eränkävijä ja selviytymistaitojen opettaja. Sanonta viittaa siihen, että mitä paremmin tunnet ympäristösi ja osaat hyödyntää luonnon resursseja, sitä vähemmän tarvitsee kantaa mukanaan varusteita. Esimerkiksi voit eräretkellä kantaa mukanasi eväät, mutta jos osaat kalastaa tai kerätä syötäväksi kelpaavia marjoja tai sieniä, sinun ei tarvitse kantaa mukanasi niin paljon. Samoin, jos osaat rakentaa suojan lepoa varten, sinun ei tarvitse kantaa välttämättä mukanasi telttaa. Mitä paremmin siis tuntee ympäristönsä olosuhteineen eräretkeilleessään ja osaa hyödyntää erätaitojaan, sitä vähemmän tarvitsee kantaa erilaisia varusteita.
Kochanskin...
Radioaktiivisen jätteen määrä riippuu mm. öljyntuotannon tekniikasta ja paikasta, missä öljyä otetaan talteen. Rolling Stone -lehden artikkelin mukaan Yhdysvalloissa öljyntuotannossa syntyy vuodessa 3 biljoonaa gallonaa eli 11 356 235 352 000 litraa radioaktiivista jätettä.
Kaikissa käytössä olevissa musiikin tietokannoissa Rakkauden kiertokulku –äänitteellä (2001) Rum and Coca- Cola –kappaleen (säv. Sullavan, Baron) sanoittajaksi on mainittu Juha Vainio. Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua tietoa, käytetäänkö levyn esityksessä Vainion vanhaa Agricola –sanoitusta (1977) vai jotain uudempaa ja onko mukana englannin kielistä alkuperäistekstiä. Ainoa keino olisi tietysti kuunnella ko. äänite, mutta sitä ei valitettavasti vastaajakirjastossa ole. Helmet –kirjastojärjelmästä http://www.helmet.fi levy toki löytyy. Ennen Juha Vainiota Rum and Coca-Cola –kappaleen on suomentanut Sauvo Puhtila käyttäen pseudonyymiä Pekka Saarto.
Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Spanielina Viktorian Englannissa, Suvi Aholan arvostelu Virginia Woolfin Runoilijan koirasta löytyy Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 1983 ilmestyneestä numerosta, sivulta 25.
