J. H. Erkon runo Lumitähtiä julkaistiin Joulukontti-lehdessä 1.12.1906. Voitte lukea runon lehden digitoidusta numerosta, joka aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354466?term=LAITAN…
Runo on luettavissa myös esimerkiksi J. H. Erkon Koottujen teosten toisesta osasta.
"Vanhojen mestarien" (mm. Immi Hellénin, Larin Kyöstin, Eino Leinon, Zacharias Topeliuksen) joulurunoja löytyy runsaasti esimerkiksi teoksista Lapsuuden joulu : Rakkaimmat joulurunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2005, useita painoksia) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1 ja Osa 2 (toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979 ja 1980).
https://finna.fi/
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
Kuvakirjassa "Neljä pientä kissanpoikaa" Murrista tulee kulkukissa, Marrista navettakissa, Mörristä laivakissa ja Mirristä kotikissa.Kirjan alkuteos on nimeltään "Four little kittens" (1957). Kirja on ilmestynyt suomeksi "Tammen kultaiset kirjat" -sarjassa Marjatta Kurenniemen suomentamana (1. p. 1959). Sen on kirjoittanut Kathleen N. Daly ja kuvittanut Adriana Mazza Saviozzi. Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
En ole tilastotieteilijä, mutta näin se kai menee:
Tilastokeskuksen Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2008 -taulukosta (löytyy osoitteesta stat.fi) voidaan todeta, että 100 000 syntyneestä miehestä on 45-vuotiaana hengissä 95 486, ja 60-vuotiaana 86 615. Kyseisen 15 vuoden ajanjaksona miehistä siis kuolee n. 9,3 prosenttia. Näin ollen 1000 miehestä 93 kuolee ja 907 jää nostamaan eläkettä.
Kuinka suuri osa eläkevakuutuksen ottavista miehistä jää eläkkeelle 60 ikävuoteen mennessä, jääkin sitten jonkun viisaamman selvitettäväksi.
Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878.
Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19....
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Pääkirjastossa on n. 75 työntekijää. Lukuun sisältyy koko vakituinen henkilökunta eli mm. kirjastotoimen johtaja, kirjastonhoitajat, kirjastovirkailijat, toimistosihteerit, kanslistit ja vahtimestarit. Mukaan ei ole laskettu kirjastoauto-osaston henkilökuntaa, vaikka hekin tekevät suuren osan työpäivästään pääkirjaston tiloissa. Auto-osastolla on yht. 7 työntekijää (kirjastonhoitajia, kirjastovirkailijoita ja kirjastoautonkuljettajia). Lisäksi pääkirjaston eri osastoilla samoin kuin muissakin kirjaston toimipisteissä työskentelee tilapäistä henkilökuntaa, mm. kirjastoavustajia, joita ei ole laskettu mukaan kokonaislukumäärään.
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä...
Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958.
Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Sana "redangotti" esiintyy Juhani Ahon matkakertomuksessa Minkä mitäkin Italiasta (1906) luvussa "Käynti Genovan hautausmaalla" lauseessa: "Hän on parhaassa ijässään oleva nuorukainen, puettuna viimeisen muodin mukaan, silinteri päässä, redangotti päällä, kaulus ja kaulahuivi kaulassa." (Aho 2006, s. 105). Asiayhteydestä käy siis selväksi, että redangotti on jokin (hieno) vaatekappale. Etsin sanaa useammasta saatavillani olevasta suomen kielen sivistyssanakirjasta. Nimenomaan Ahon käyttämää kirjoitusasua en niistä löytänyt, mutta kyseessä on todennäköisesti kirjailijan "suomalaistama" muoto ranskan sanasta redingote. Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan (WSOY 2000) mukaan redingote-sanan merkitys on "pitkähkö, tiukka...
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Hei!
Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta.
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
Naganon talviolympialaisissa 1998 Tanska saavutti hopeamitalin naisten curlingissa.
http://www.databaseolympics.com/country/countryyear.htm?g=44&cty=DEN
Tanska on saavuttanut yhden mitalin talviolympialaisissa. Mitalitaulukko: http://www.factmonster.com/ipka/A0115207.html
Kansainvälisen olympiakomitean tietokanta:
http://www.olympic.org/uk/athletes/results/search_r_uk.asp
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
Harvinainen Haijele näyttäisi meillä tulleen käyttöön etunimenä vasta 1900-luvun alkupuolella. Israelin tyttäret ilmestyi vuonna 1903, joten nimi voi hyvinkin olla Haahdin romaanin inspiroima. Haahti-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään selitystä tai taustoitusta nimelle, mutta arvelisin, että se saattaisi olla kirjailijan kehittelemä muunnos heprean 'naispuolista sotilasta' merkitsevästä sanasta חיילת (translitteroituna 'hayelet').
Hebrew Learners’ Dictionary for Intermediate & Advanced Levels - Ahmet Murat Taşer - Google-kirjat
What do Israeli soldiers and the woman of Proverbs 31 have in common? (Hebrew Insight) (israelbiblicalstudies.com)
Paperin palokuorma vaihtelee hieman paperin laadusta riippuen. Aikakauslehdellä palamislämpö on 13 MJ/kg, sanomalehdellä 19 MJ/kg ja vahatulla paperilla 21 MJ/kg. Pahvin palamislämpö on 17 MJ/kg.
Nämä arvot löytyivät julkaisusta Autio, Veli: Rakennusten palokuorman inventaariotutkimus. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 47. Teos on luettavissa vapaasti verkossa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24825/B47.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Liitteessä 3 on eri materiaalien palamislämpöjä.
Asiaa sivuavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin. Syttyvätkö kirjat helposti palamaan tulipalossa? Onko silloin eroa säilyttääkö kirjoja kirjahyllyssä vai...
