Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://...
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä...
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
Hyviä ohjeita löytyy Seurassa vuonna 2018 ja Iltalehdessä vuonna 2020 julkaistuista jutuista. Onko ketään, joka olisi tuntenut äitisi tuohon aikaan, ja jolta voisit kysellä? Turun kaupungin arkistoista tai synnytyssairaalasta saattaa löytyä tietoja. Myös DNA-testin tekemällä voit löytää sukulaisiasi.
Jutuissa haastatellulta Ira Vihreälehdolta on ilmestynyt vuonna 2020 kirja Isä tuntematon, jossa on yli 20 kertomusta isän etsinnästä.
Iltalehti kertoi vuonna 2020 enemmänkin DNA-tutkimuksella etsityistä sukulaisista.
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen.
Mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi tämän taulukon.
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa...
Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita lastenkirjoja 1980-luvulla. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. - Kirjakauppaliitosta ( http://www.kirjakauppaliitto.fi ) kerrottiin, että heidän tilastoistaan (Tilastotietoa) näkee vuosien 2001-2005 myydyimmät lastenkirjat. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin. Kuvakirjat täytyy poimia lastenkirjoista.
Vanhempiin tilastoihin voi käydä tutustumassa Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä ja niistä voi ottaa kopioita.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Alla olevassa blogissa sanat ovat otsikkona Scandinavian Music Groupin Valmis-kappaleen sanoille, mutta kysymiäsi sanoja ei kappaleessa ole:
http://maailmanauraa.blogspot.fi/2014/03/ala-kadota-aikaa-ala-vajoa-uud…
Prinsessan testamentti: lauluja huumeiden uhreilta (säveltänyt ja sovittanut Matti Rag Paananen) -levyllä on kappale nimeltä Älä kadota elämää, mutta senkään sanoitus ei täsmää.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
