Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Kyseessä saattaisi olla Anu Holopaisen Kristallien valtakunta. Se ilmestyi vuonna 1996 ja aloitti kolmiosaisen Sonja-sarjan. Muut osat ovat Noitien hovi (1997) ja Gae Bolga (2000).
Lisätietoa ja kansikuvan löydät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/55-kristallien-valtakunta.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavaa aineistoa mandoliininrakentamisesta:
Gibson A-tyylinen mandoliini (soitinrakennuspiirustus)
Huotari, Ari: Mandolin : piirustukset
Siminoff, Roger H.: Constructing a bluegrass mandolin.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi etsiä aineistoa hakukoneilla. Esim. Google-haku osoitteessa http://www.google.com hakusanoilla mandolin ja construction antoi runsaasti viittauksia.
Kivi-kirjallisuuteen tekemäni pikaisen katsauksen perusteella ei ole mahdollista sen enempää ehdottomasti vahvistaa kuin kiistääkään sitä, että buddhalaisuus olisi ollut Kivelle ainakin jollakin tavalla tuttu. Kirjailijalla on selvästi ollut taipumusta suhtautua kriittisesti kristinuskoon ja kirkon oppeihin, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana, että hän olisi voinut etsiä maailmankuvansa rakennusaineita myös buddhalaisuuden suunnalta. Niin kuin Esko Rahikainen toteaa, "Aleksis -- oli liian paljon lukenut eri kulttuureista, uskonnoistakin, tieteiden saavutuksista, hän oli poiminut hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. -- Aleksis oli liian älykäs hyväksyäkseen sellaisenaan katekismuksen julistaman kirkonopin ja elämänjärjestyksen. Mitä...
Mitä luultavimmin Pariisin yöt olivat eloisia eivätkä suinkaan hiljaisia vuonna 1910. Vuosisadan vaihteessa ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Pariisissa elettiin ajankautta, joka tunnetaan nimellä ”La Belle Epoque”, suomennettuna kaunis aikakausi. Tämä vaurauden aikakausi sijoittuu vuosien 1880-1914 välille. Tuolloin elettiin rauhan aikaa, loistokkaita vuosia. Pariisi oli taiteilijoiden ja boheemin elämäntavan keskittymä. Elokuva, kabaree ja can-can tanssi olivat suosittuja kansan huvituksia. Montmartressa Pigallen punaisten lyhtyjen alueella sijaitsi maailmankuulu kabaree Moulin Rouge, joka eli aktiivisia vuosiaan viihdyttäen yleisöä ympäri Eurooppaa erilaisin tanssi- ja teatteriesityksin. Moulin Rougessa ja punaisten lyhtyjen...
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei
Aluerakenteen määritelmästä löytyy oheisen tuoreen seminaariaineiston (sivu 4) kautta määritelmä, kuten se on tarkoitus uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain myötä määritellä. Lainsäädäntöuudistus on kesken, eikä varsinaista hallituksen esitystä, jossa tuo määritelmä tulee todennäköisesti olemaan, ole vielä saatavilla. Teksti vielä tässä:
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) aluerakenteella keskuksia ja niiden välisiä liikenneyhteyksiä sekä teknisen huollon infrastruktuuria siltä osin kuin niillä on valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; Aluerakenteeseen kuuluisivat erikokoisten keskusten suhde ajatellen keskustatoimintoja, asutusta ja palveluja. Teknisen huollon infrastruktuuri käsittäisi vesi- ja jätehuollon sekä...
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Ystävyydestä on kirjoitettu paljon niin opinnäytteitä kuin erilaisia artikkeleitakin. Elinikäistä ystävyyttä mahdollisesti käsitteleviä niistä ei kuitenkaan pystynyt saamaan esiin. Alla on linkki hakupalvelu Finnan hakuun hakusanalla ystävyys rajattuna opinnäytteisiin ja artikkeleihin. Osa on verkossa luettavia.
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=yst%C3%A4vyys&type0%5B%5D=Subject
Neuvola ja kouluterveys -lehden Seija Sihvolan blogin sivulla käsitellään elinikäistä ystävyyttä:
https://www.neuvolajakouluterveys.fi/blogi/ystavyys/
Hei,Kyseessä taitaa olla Mel Ellisisn Valkoisen suden pako (Nuorten toivekirjasto; WSOY, 1976)Russ on kahdeksanvuotias, kun taloon tuodaan Harmaa, kuolleen emon viereltä siepattu sudenpentu. Tästä alkaa pojan ja suden ystävyys. - Jännittävä tarina pojan ja valkoisen suden vaelluksesta kohti pohjoisia metsiä ja vapautta kertoo toveruudesta ja uskollisuudesta.(Lastenkirjainstituutti)
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
Kokkolan kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet löytyvät osoitteessa: http://lib.kokkola.fi/luettelot/chydenica.asp .
Kirjastossa mikrofilmattuja lehtiä voi lukea kahdella koneella, jotka sijaitsevat kirjaston 2. kerroksessa. Neuvonnan virkailija opastaa koneiden käytössä puh. 8289561.
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen.
Pentti Saaritsan runo Pientä ja hidasta on julkaistu alunperin kokoelmassa Tritonus vuonna 1976 (Kirjayhtymä).
Lisäksi runo on julkaistu kokoelmassa Saaritsa: Runoja 1965-1982, Kirjayhtymä, 1983.
Lainat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Vuosia sitten oli käytäntö se, että jos palautti esim. Helsingistä lainattua aineistoa vaikkapa Espoon, täytyi maksaa pieni kuljetusmaksu.
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
