Vuoden 1934 ja 1938 kisoja lukuun ottamatta jalkapallon MM-kilpailuissa on pelattu aina joku lohkovaihe. Joinakin vuosina on pelattu kaksikin eri lohkovaihetta. Maita, jotka ovat jokaisissa kisoissaan selvittäneet lohkovaiheen (jos sellainen on pelattu), ovat Saksa/Länsi-Saksa (1954-2014; vuonna 1978 Saksa tosin jäi toiseen lohkovaiheeseen), Wales (1958), Itä-Saksa (1974), Hollanti (1974, 1978, 1990, 1994, 1998, 2006, 2010 ja 2014), Irlanti (1990, 1994 ja 2002), Senegal (2002), Ukraina (2006) ja Slovakia (2010).
Kirjan Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992) mukaan kaara on (tavallisesti yksipuinen) kaukalo, (puinen tai savesta tehty) ruokakulho tai kalavati; huoneen ikkunan alle kiinnitetty kouru, johon jään sulamisvesi kerääntyi.
Näistä puuastioista löytyy kuvia Finna.fi:stä https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kaara&type=AllFields.
Muodon perusteella kaara paikannimessä voisi siis tarkoittaa painannetta, mutta mitään varmaa tietoa tästä en löytänyt.
Finna.fi:stä löytyy myös kuvia Kälviällä sijaitsevasta Miekkakaarasta, jossa on kivikautinen asumuspainanne ja tervahauta
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaara&type0%5B%5D=AllFields&filter%5B%5D=~...
Suomessa oli yksi säännöllisesti toimiva kirjastovene. Paraisissa kiersi kesäisin kirjastovene, joka palveli saaristossa asuvia. Palvelu aloitettiin Paraisten päivänä vuonna 1976. Aluksi käytettiin yksityisveneitä, mutta myöhempinä vuosina kirjasto vuokrasi Suomen Meripelastuskerholta veneen tarkoitusta varten. Palvelu lopetettiin kustannussyistä vuonna 2013.
Vuonna 2018 mainittiin, että neljään Paraisilla toimivaan yhteysveneeseen oli sijoitettu laivakirjasto, joista oli mahdollista lainata aineistoa.
Aikaisempi vastaus aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjastovene-ei-enaa-ole?language_co…
Työntekijän haastattelu: https://web.archive.org/web/20040518213735fw_/http://kirjakaapeli.lib.h…
https://www.ts.fi/teemat/492275/...
Katuun maalattuja mattoja on varsinkin ulkomailla. Suomessa katuun ei voi maalata pysyviä kuvioita ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Tiehen maalatut kuviot voivat olla myös tieliikennelain vastaisia, kuten esim. Turun sateenkaari suojatie. Linkki Päivälehti 10.6.2021
Poispestäviä maalauksia, piirroksia tai sirotelmia saa yleensä tehdä. (Kannatta kysyä lupa niihinkin ainakin taloyhtiöltä)
Maailmalla tavallisimpia ja ainakin vanhimpia katukoristelman muotoja ovat sirotelmat. Sirotella voi kukkia, hiekkaa, väriaineita tai värjättyä sahanpurua. Linkki Sawdust carpet.
Hakusanalla Mandala, löytyy myös erilaisia, usein uskonnollisia, kuvioita. Linkki wikipedia Mandala
Googlen kuvahaulla "Painted carpets on the street" löytyy melkoinen...
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta...
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
Voit hakea aiheestasi tietoa Tampereen kaupungin kirjaston PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Kokoelmistamme löytyy runsaasti aiheestasi kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Tässä vinkki kuinka haku kannattaa tehdä. Lisää ohjeita
sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/thintr.htm
Valitse PIKI-verkkokirjastossa pudotusvalikosta kohta/kohdat asiasana ja kirjoita sinne joko jokin seuraavista sanoista tai kahdelle valikkoriville useampi hakusana (vain yksi sana rivilleen).
Lisäksi kannattaa alempaa valita kohdat tietokirjallisuus ja kohdasta Kirjasto Tampereen kaupunginkirjasto. Hakua voi vielä rajata valitsemalla kieleksi suomen kielen tai rajaamalla haun tietyllä aikavälillä julkaistuun kirjallisuuteen....
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Mike Conroyn 500 Great Comicbook Action Heroes on luokiteltu
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä http://ykl.kirjastot.fi/ luokkaan 86.13 eli Sarjakuvien historia ja tutkimus. Teosta ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta vastaava luokka siellä olisi 805.
HUS-toiminta loppui Marian sairaalassa keskiviikkona 26.11.2014 klo 8.00. Tällöin Marian sairaalaa väistötilana käyttänyt Malmin sairaala lopetti päivystyksen. Malmin sairaala aloitti toimintansa uusissa remontoiduissa tiloissaan torstaina 27.11.2014 klo 8.00.
https://www.lahitieto.fi/2014/11/05/sairaalan-ovet-aukeavat/
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Richard III:
"Nyt nurpeuden talven meillä muutti/Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi." (Paavo Cajander).
Hamlet-sitaatti on hankalampi: en löydä tekstistä riviä 201 1. näytöksen 1. kohtauksesta. Line 175 on viimeinen. Täsmennätkö kysymystä, niin lähetän käännösvastineet useasta eri käännöksestä.
Laulun nimi on "Tyttöni Maria", alkuperäiseltä nimeltään "My girl Maria". Laulun ovat säveltäneet James Luck ja John Szego ja sen on sanoittanut Lasse Mårtenson salanimellä L. Vaajakorpi.
Suomen kansallisdiskografian Violan (finna.fi) mukaan Lasse Mårtenson esittää sen Aarno Ranisen orkesterin säestämänä singlellä, jonka ensimmäisenä kappaleena on Limon limonero. Äänitys on vuodelta 1969 (Discophon RCA Victor FAS014).
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Toeta-verbin aktiivin potentiaalin preesensin yksikön kolmannessa persoonassa on toennee.Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa sanojen taivutuksen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/toeta?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
