Mitään kovin valaisevaa tietoa aiheesta netistä tuskin löytyy, mitä nyt esim. Turun Sieniseuran sivuilla todetaan, "viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan sienet saattavat olla läheistä sukua eläimille, vaikka niillä ei olekaan aisteja eikä hermostoa."
Sen sijaan erilaisilla keskustelupalstoilla voi hyvinkin törmätä kyseiseen sanapariin tyyliin: "Niin kiinnostunut en sienten sielunelämästä ole, että toimittaisin nuo jonnekin tutkittavaksi." Tai: "enpä osaa arvioida kyseisten sienten sielunelämää".
Mutta asiallisesti sienten sielusta tai sielunelämästä en onnistunut ihan googlettamalla löytämään mainintaa. Kenties rajatietoa käsittelevästä kirjallisuudesta tai vaikkapa Rudolf Steinerin antroposofiaan perustuvasta kirjallisuudesta voisi löytyä...
Voisiko olla kyseessä Taru Väyrysen Pimeän pelko? Sen tapahtumapaikkana on myös nuorisokoti ja aiheena siellä vallitsevat epäkohdat ja vaikeudet. Lisää nuorisokotiin, koulukotiin tai vastaaviin sijoittuvia nuortenkirjoja löytyy aiemmasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/heipsan-mulla-ois-aikan-tehtavana. Lisään listan tähän:
Tummien perhosten koti / Leena Lander. (1991, 321 s.)
Tyttö elää kesäänsä / Tuija Lehtinen. (2014, 267 s.)
Tuulensuoja / Tittamari Marttinen. (2008, 258 s.)
Kaikki elävä / Riikka Pelo. (2019, 612 s.)
Kahden maailman tyttö / Marja-Leena Tiainen. (2011, 261 s.)
Leiri / Kalle Veirto. (2012, 196 s.)
Kissan kuolema / Taru Väyrynen. (1990, 174 s.)
Pilven varjo / Taru Väyrynen. (1989,...
Muutamia teoksia, joista löytyy jotain:
- Harri Metsälä: Pihka, Rakennusalan kustantajat, 2001. Teoksessa on artikkeli: Tarpeellinen pihka sisältäen mm. pihkasalvan reseptin.
- Villit nautinnot, Yleisradio, 1992. Tietoa mm. piharatamon käytöstä haavojen parantamisessa.
- Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa, WSOY, 1980. Artikkelit Haavat (mm. pihkan ja tervan käytöstä) sekä Ihottumat.
- Kansanomainen lääkintätietous, SKS, (perustuu Kansanrunousarkiston kansanlääkintäkortistoon sisältäen muistiinpanoja kansanparannuskeinoista, lääkkeistä, kansanomaisesta tautiopista...).
- Janne Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin, WSOY, 1984. (s.108-109 Haavoihin).
- Vanhassa vara parempi, Valitut Palat, 2000, (s. 225 Ihonhoitoa ja ensiapua).
-...
Löysin Iiris Sallisen runokirjan nimeltä Taivaantulet, https://www.finna.fi/Record/jykdok.1643613. Olisikohan tästä omakustanneteoksesta kyse? Kirjailijan kotisivut, http://www.iirissallinen.com/.
Paperin palokuorma vaihtelee hieman paperin laadusta riippuen. Aikakauslehdellä palamislämpö on 13 MJ/kg, sanomalehdellä 19 MJ/kg ja vahatulla paperilla 21 MJ/kg. Pahvin palamislämpö on 17 MJ/kg.
Nämä arvot löytyivät julkaisusta Autio, Veli: Rakennusten palokuorman inventaariotutkimus. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 47. Teos on luettavissa vapaasti verkossa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24825/B47.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Liitteessä 3 on eri materiaalien palamislämpöjä.
Asiaa sivuavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin. Syttyvätkö kirjat helposti palamaan tulipalossa? Onko silloin eroa säilyttääkö kirjoja kirjahyllyssä vai...
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset -kirjasarjan Ylppö-artikkeli ilmoittaa Arvo Ylpön aikuisiän pituudeksi 154 cm.
Aihetta on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=447af8b9-a94…
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Alla on listattu joukko kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Foucault’n kuoleman jälkeen, so. viimeisten 25 vuoden aikana. Kirjat käsittelevät tavalla tai toisella maailmaa, ihmistä ja/tai yhteiskuntaa. On vaikea sanoa, tuleeko näistä kaikista kirjoista sellaisia klassikoita kuin mainitsemasi teokset, mutta ainakin ne ovat saaneet huomiota ja herättäneet keskustelua.
DAWKINS, Richard: The blind watchmaker, 1986 (suom. Sokea kelloseppä)
ROSZAK, Theodore: The cult of information, 1986 (suom. Konetiedon kritiikki)
KRISTEVA, Julia: Étrangers à nous-mêmes, 1988, (suom. Muukalaisia itsellemme)
GUATTARI, Félix: Les trois écologies, 1989 (suom. Kolme ekologiaa)
VATTIMO, Gioanni: La società trasparente, 1989, (suom. Läpinäkyvä yhteiskunta)
FUKYAMA,...
Taidemaalari Juho Rissasen aviottomasta pojasta Mauri Julinista ei tiedetä paljoakaan. Monet elämäkerrat eivät lainkaan mainitse häntä tai hänen äitiään Saimi Maria Julinia.
Kansallisbibliografiassa kerrotaan, että Juho Rissanen avioitui kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa samana vuonna kuin hänen poikansa syntyi. Avioliitosta ei syntynyt lapsia ja se päättyi eroon vuonna 1915. Sama asia kerrotaan myös Juho Rissasen rahaston esitteessä:
https://kansallisbiografia.fi/
https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=286550
Helsingin Sanomien artikkelissa 13.12.1998 (Rissasen tuntematon pojanpoika on markkinamies) kerrotaan torikauppias Jorma Julinista, joka on pienestä asti tiennyt...
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Barbapapasta on tehty tehty kolme eri piirrossarjaa (IMDb:n, International Movie Database) mukaan:
Barbapapa 1973-1977: 100 jaksoa
Barbapapa maailman ympäri 1999-: 50 jaksoa
Barbapapa en famille 2019: 52 jaksoa
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä.
Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki.
Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky....
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
