Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Eläinten suuri satukirja / toim. Wendy Cooling, kuv. Penny Dann (WSOY 2001).
Toinen vaihtoehto voisi olla Rod Campbellin Lorulaatikko, jossa on 20 tarinaa. Kirjassa on vain 24 sivua, joten tarinat ovat todella lyhyitä!
Kolmas vaihtoehto: Vuosi täynnä tarinoita: 366 satua ja runoa / Adams, Georgie. Sopisi kuvaukseen, väri keltainen, kannessa monia eläimiä…
Kirjojen saatavuuden voi katsoa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Omaksi kirjan voi ostaa varmaankin vain jostakin antikvariaatista.
Lääketieteellisestä lähdeaineistosta onnistuin löytämään vain yhden vahvistetun - ja ainutkertaiseksi raportoidun - tapauksen siamilaisista kolmosista, eikä tämäkään raskaus edennyt synnytykseen saakka (ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15970906).
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
Pääsääntöisesti niin sanotuissa kultamitaleissakin on vain pieni määrä varsinaista kultaa (Au), yleensä niiden pinta kullataan. Urheilumuseo Tahton museopäällikkö Kalle Rantalan mukaan kullan osuus on suorastaan mitätön: esimerkiksi olympialaisissa voittajalle jaettava kultamitali sisältää vain kuutisen grammaa kultaa, ja kokonaismetalliseos on yli 90 prosenttisesti hopeaa. Rantalan mukaan tilanne on samankaltainen luultavasti myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton jakamissa mitaleissa.Viimeksi täysin kultaisia olympiamitaleja jaettiin reilusti yli sata vuotta sitten, vuoden 1912 kesäolympialaissa Tukholmassa. Syyt muutokselle ovat olleet eittämättä taloudellisia: on arvioitu, että meidän päiviemme markkinahinnoilla yksittäinenkin puhdasta...
En tiedä, millainen tilanne kysyjällä on ollut. Helmetissä on saattanut olla väliaikainen ongelma. Ainakin tällä hetkellä Helmet toimii ja lainatiedot pääsee tarkistamaan Omat tietoni -sivulta. Siis valitse Helmetin etusivulta Omat tietoni, kirjoita kirjastokortin tunnus ja tunnusluku ja jatka. Lainat ja niiden eräpäivät näkyvät ensimmäisenä. Jos olet unohtanut tunnuslukusi ja olet aikaisemmin ilmoittanut kirjastolle sähöpostiosoitteesi saat postiisi uuden tunnusluvun Unohditko tunnuslukusi ? - painiketta painamalla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua ollutkaan tai jos et ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi kirjastolle, tunnusluku täytyy käydä pyytämässä jostakin Helmet-kirjastosta.
Löysin YouTubesta laulun esityksen (https://www.youtube.com/watch?v=3i7YMM8HWPc), mutta sen yhteydessä ei kerrota mitään tietoja kappaleesta eikä esittäjistä. Laulun nimeksi on merkitty ”Mun Jeesuksein” tai ainakin se on videon otsikkona. Sain varmistettua, että esittäjä on lauluduo Marita (Yli-Rönni) ja Irmeli (Kangassalo). Laulun nimi on "Mun Jeesuksein". Duon äänitys on ilmestynyt C-kasettina vuonna 1980 (Gospel Sound GSC 509). Äänitteen tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta. Laulun säveltäjäksi on merkitty Mosie Lister. Suomenkieliset sanat on tehnyt Seppo J. Järvinen. Tätä C-kasettia en löytänyt mistään kirjastosta.
Laulusta on olemassa toinenkin levytys: Helsingin Lähetysseuran Tyttökvartetin esitys. Se löytyy LP-levyltä ”...
Tässä joitakin verkossa saatavilla olevia lähteitä aiheesta:Digital Egypt for Universities -sivusto: Stone and stone working in ancient Egypt, https://www.ucl.ac.uk/museums-static/digitalegypt/stone/stoneworking.htmlExplore Luxor -sivusto: Artisans on Ancient Egypt, https://exploreluxor.org/artisans-of-ancient-egypt/Anastasiia Stupko-Lubczynska: "Masters and apprentices at the Chapel of Hatshepsut: towards an archaeology of ancient Egyptian reliefs". Antiquity, Volume 96, Issue 385, February 2022, pp. 85 - 102. Luettavissa internetissä: https://www.cambridge.org/core/journals/antiquity/article/masters-and-apprentices-at-the-chapel-of-hatshepsut-towards-an-archaeology-of-ancient-egyptian-reliefs/...
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Kiinassa päivämäärät noudattavat kaavaa vuosi (年 / nián), kuukausi (月 / yuè), päivä (号 / hào TAI 日 / rì). Päivämäärä 18.2.2005 voidaan ilmaista 二零零五年 二月 十八号 tai 二零零五年 二月 十八日.Pinyin: èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā hào / èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā rì.Suoraan käännettynä kaksi-nolla-nolla-viisi vuosi, kaksi kuukausi, kahdeksantoista päivä. Voit myös ilmaista päivämäärän käyttämällä muotoa 2005/02/18 tai 2005年 02月 18日.Lisää kiinalaisia numeroita voi opetella mm. Yle Oppimisen kielikurssilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan. Osassa 6 käsitellään lukusanat ja osassa 9 ajanmääreitä.
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Tämä lienee eräs useimmin palveluumme saapuneista kysymyksistä. Muutama aikaisempi vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-3?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus?language_content…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-5?language_conte…
17.11.2023 kysyttiin Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla: "Mikä ihmisten tarkoitus on?"
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen kirjoitti vastauksensa loppukaneetissa:
"Hyvä nyrkkisääntö on, että annamme toisille aihetta kiitollisuuteen siitä, että olemme olemassa. Meillä on varmasti...
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin....
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Tässä tuore lista Helmet-kirjastojen lainatuimmista kielistä. Lista koostuu kirjalainoista.
Kieli
Lainat 1.1.-20.7.2020
Suomi
1687504
Englanti
150555
Ruotsi
97966
Venäjä
23885
Ranska
4592
Espanja
4183
Saksa
3284
Arabia
2766
Viro
2494
Italia
1822
Kiina
1481
Somali
1157
