Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila
Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu,...
Ruoka-aineiden käsittely usein vähentää niiden allergisoivia ominaisuuksia. Rakennetta murskattaessa (niin kuin esimerkiksi raastettaessa ja pilkottaessa) ilman happi tai kypsennettäessä ja pakastettaessa lämpötila vaikuttaa allergiaa aiheuttavien valkuaisaineiden rakenteeseen niin, ettei elimistö enää tunnista niitä haitallisiksi.
Kaikenlaista käsittelyä sietäviksi ovat osoittautuneet sellerin, pähkinöiden ja manteleiden sisältämät allergeenit.
Lähde:
Aila Paganus & Helena Voutilainen, Allergia ja keliakia : ruoka- ja keittokirja. Tammi, 2009
Jungner-nimen ääntämiseen voi ottaa mallia ruotsin kielen samasta 'lugn' (= levollinen, rauhallinen). Foneettisesti ilmaisten
IPA: /lɵŋn/
äng siis ääntyy ennen n-kirjainta.
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Vuonna 1969 voimaan tulleen alkoholilain mukaan kotitarpeiksi oli luvallista valmistaa olutta maltaista tai muista viljatuotteista sekä viiniä marjoista, hedelmistä tai kasvinosista. Esimerkiksi kiljun valmistaminen (vain sokerista, hiivasta ja vedestä) ei ollut sallittua.
Lisäksi laki määritti sen, että oluen tai viinin alkoholin tuli muodostua pääasiassa siitä sokerista, joka on peräisin sallituista raaka-aineista. Siten ei olisi ollut luvallista valmistaa kotioloissa sellaista vahvaa sahtia, jonka alkoholi on pääosin lisätyn sokerin tuottamaa.
Pykäliä uusittiin 1990-luvulla. Sahdista säädettiin erikseen vuoden 1995 alkoholin myyntiin liittyvissä säännöksissä. Sallittu alkoholin muodostumisen periaate pysyi kuitenkin annallaan.
Vuonna...
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Vaikuttaa siltä, että kansakoulussa on nähty Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste: hahmojen nimiä lukuunottamatta se vastaa kysymyksessä kuvailtua näytelmää. Urho Myrsky ja Lempi Päivänpaiste kiistelevät siitä, kumpi on väkevämpi. Asia päätetään ratkaista pienellä kilpailulla: se on väkevämpi, joka saa riistetyksi lämmittävän turkin palelevan mummon yltä. Näytelmän perusidean Topelius on lainannut La Fontainen faabelista Aurinko ja pohjatuuli, jossa aurinko ja pohjantuuli lyövät vetoa siitä, kumpi nopeammin saa riisuttua viitan tietä kulkevan miehen päältä.Topeliuksen opetus: "Onko todellakin maailmassa jotakin joka on voimaa vahvempi?" "On... hyvyys!" – La Fontaine: "Enemmän lempeys siis voi kuin väkivalta."
Kirjailijoiden osalta tekijänoikeustietoja voi kysellä Suomen Kirjailijaliitosta, www.suomenkirjailijaliitto.fi , tai kustantamoilta. Aale Tynnin oikeudenomistaja on hänen tyttärensä.
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Valitettavasti en onnistu löytämään tämän kappaleen nuotteja
mistään käytettävissäni olevasta tietokannasta. On hyvin
mahdollista, ettei sitä ole lainkaan julkaistu painettuna nuottina.
Ainoa mieleeni tuleva keino on, että otat yhteyttä suoraan
johonkuhun laulun suomalaisista esittäjistä (Jari Lappalaisen
lisäksi sen ovat levyttäneet ainakin Eini sekä Matti ja Teppo)
ja kysyt, olisiko heillä käsikirjoitusta. Eri asia sitten on,
saatko oikeuksia tällaisten nuottien käyttöön, vaikka niitä
löytyisikin.
Kappale on nimeltään Pysähtynyt sunnuntai ja sen esittää Club For Five. Laulu on julkaistu yhtyeen albumeilla Uni (2006) ja Kaikki parhaat : best of 2003-2016 (2016). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Laura Sippola.
Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
Opetusministeriö kerää vuosittain kirjastojen tilastoja. Sieltä selviää myös aineistokulut.
https://tilastot.kirjastot.fi/
Valitsemalla kaikki kunnat ja rajaamalla vuodeksi 2020 ja valitsemalla tilastoksi Talous ->Toimintakulut tilastovuonna -> Kirjastoaineistokulut saa kaikkien Suomen kuntien aineistokulut/vuosi.
Esimerkiksi Turku käytti vuonna 2020 1 111 116 € aineistokuluihin.
Olisikohan kyseessä Jedd ja Todd Widerin dokumentti Luoja ties missä minä olen (God Knows Where I Am, 2016)?
Dokumentti kertoo Linda Bishopin tarinan. Bishop löydettiin menehtyneenä autiotalosta New Hampshiressa, vieressään päiväkirja. Bishop kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista ja selviytyi talven ajan autiotalossa omenoita syöden ja sadevettä juoden. Päiväkirjaansa Bishop kirjoitti ainakin piilottelustaan autiotalossa sekä kuvittelemastaan aviomiehestä.
Dokumentti esitettiin Ylellä alkuvuodesta 2018.
https://en.wikipedia.org/wiki/God_Knows_Where_I_Am
Kirjoja poikien välisestä ystävyydestä on valitettavan vähäisesti. Tässä kuitenkin muutama lukuvinkki.
Veera Salmen Mauri-sarja
Maarit Nurmen Eemun tarinoita -sarja
Tuula Kallioniemen Pätkämäki -sarja
Tuula Kallioniemen Valopäiden veljeskunta
Helena Brossin Eeli ja Omar -sarja (tavutettu)
Kalle Veirton Henkkaa ja Kivimutka -sarja
Jenny Pearsonin Freddien Superihmeellinen maailma
Jari Mäkipään Masi Tulppa -sarja
Klassikoista voi mainita myös Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut
Muita kirjavinkkejä, jossa päähenkilönä seikkailee poika
Timo Parelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62 -sarjaa.
Max Brallieri ja Douglas Holgaten Maailman viimeiset tyypit -sarja
Timo Parvela ja Pasi Pitkäsen Pate -sarja
Kari...
Hei!
Olisikohan kyseessä tämä hyvä kirja, jonka olen itsekin lukenut: Sachar Louis: Paahde
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511255291&q…
