Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle...
Runo on Tommy Tabermannin Hiljaisuusvalssi. Se alkaa: "Kun hiljaisuus tempaa viulunsa ja yksinäisyys alkaa soitella." Se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978). Kirjan ovat toimittaneet Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tämä runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Antti Laaksonen ja Kyösti Haatanen. Haatasen sävellys kuuluu hänen laulusarjaansa Matkalla, jonka hän on säveltänyt sekakuorolle eri runoilijoiden runoihin ja josta on julkaistu nuotti (Modus Musiikki, 1994). Nuotissa ovat myös laulujen sanat.
Kyseessä voisi olla Ines Lappalaisen kirjoittama ja Matti Lassilan kuvittama Liian mukava mörkö (Sanoma, 1980).
Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannassa kirjasta on tällainen kuvaus: "Mörkölän kuningas Plihta aikoo luopua kuninkaan virasta. Tilalle valitaan mörkö, joka esittää vaikuttavimman pelästymisnäytteen, hävinneet puolestaan passitetaan ikiajoiksi pimeimpään koloon. Kaksi mörköä uskaltautuu kisaan: Satasormi-Sakke ja Rintti. Sakke vaikuttaa ylivoimaiselta vastustajalta pienelle Rintille, joka on varsin vekkulin näköinen. Isän jä äidin varoituksista piittaamatta Rintti sitten eräänä päivänä livahtaa Haamuportista ihmisten maailmaan. Siellä hän joutuu muun muassa väkijoukon jahtaamaksi ja sirkukseen, mutta lopulta...
Someron kunta on kyllä liittynyt mukaan valtakunnalliseen e-kirjastoon, mutta valtakunnallinen e-kirjasto ja Ellibs ovat eri asioita. Valtakunnallinen e-kirjasto ei toimi kirjastokortin tunnuksilla, vaan sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (esim. mobiilivarmenne tai pankkitunnukset), koska e-kirjaston käyttöoikeus on sidoksissa asuinkuntaan eikä kirjastokorttiin, kuten Ellibs on. Valtakunnalliseen palveluun rekisteröidyttyäsi saat käyttöösi sen koko valikoiman. Someron verkkokirjaston info-osiossa kerrotaan, että Ellibsistä luovutaan asteittain uuden e-kirjaston tullessa käyttöön. Valtakunnallisen e-kirjaston sovelluksen voi ladata omalle laitteelle sovelluskaupasta. Ainakaan toistaiseksi palvelua ei ole mahdollista...
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Alla olevat tiedot löytyvät Helmet.fi-sivustosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti kokouksessaan 26.11.2020 uusista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen hillitsemiseksi.
Rajoitusten voimassaoloa on 10.12.2020 päätöksellä jatkettu 10.1.2021 asti.
Koronarajoitusten tavoitteena on pysäyttää koronan leviäminen pääkaupunkiseudulla.
Kirjastossa asioidessa täytyy käyttää kasvomaskia, ellei siihen ole terveydellistä estettä. Pidä riittävät turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan.
Helmet-kirjastojen kokoontumis- ja kokoelmatilat on 30.11.2020–10.1.2021 suljettu asiakkailta, mutta...
Valitettavasti Lahden Runotietokanta ei tällä hetkellä ole käytössä, sitä ollaan liittämässä Kirjasampoon. Siihen olisi koottuna suomennettuja runoja.
Wikpedia antoi seuraavat tiedot:
Elegia William Butler Yeatsille (In Memory of W. B. Yeats): 1–3, suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu runouslehti 2005; nro 4
Ensimmäinen syyskuuta, 1939 (September 1, 1939), suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti 2005; nro 4
Kuulento, suom. Juhana Rossi, julkaisussa: Parnasso, 2004; nro 5
Laulu, suom. Risto Ahti, antologioissa Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1 ja Sanoja surun hetkiin, toim. Anu Silfverberg...
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Kvittenin hedelmät ovat syömäkelpoisia. Kvittenistä kirjoittaa esimerkiksi Turun Sanomat verkkosivullaan: https://www.ts.fi/ruoka/1283465859/Kultaisesta+omenasta+saa+ihanaa+marm…;
