Helsingissä on Josafatin kallio, Josafatinkatu ja Josafatinlaakso. Nimet kuuluvat raamatullisiin nimiin, joita 1700-luvulla annettiin joillekin (silloisen) Helsingin pohjoispuolisille alueille. Nimi viittaa Vanhassa Testamentissa mainittuun vertauskuvalliseen paikkaan, jossa Jahve kerran on tuomitseva pakanakansat.
Esimerkiksi Joelin kirja. Luku 4, jae 12.
Lähde : Helsingin Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki, 1981
Tutkimusten mukaan myös hämähäkinverkko on enemmän tai vähemmän myrkyllistä. Se koostuu hämähäkinmyrkyn tapaan erilaisista peptidi- ja proteiinimyrkkyistä sekä pienimolekyylisistä toksiineista. Hämähäkinverkon myrkky voi tainnuttaa tai tappaa saaliin. Tutkimustuloksissa ei ollut mainintaa kuolemanvaarasta ihmiselle.
Tutustu hämähäkinverkon myrkyllisyyttä koskeviin tutkimustuloksiin seuraavilla verkkosivuilla:
Science News -verkkolehti: https://www.sciencenews.org/article/spiders-poisonous-webs-neuro-toxins…
Science Alert -verkkolehti: https://www.sciencealert.com/spider-webs-me-be-more-than-just-a-trap-th…
J. Proteome Res. 2020, 19, 8, 3044–3059. Publication Date:June 15, 2020. https://doi.org/10.1021/acs.jproteome....
Metsästysmuseosta saimme tällaisen vastauksen: Eipä ole tällaista esinettä Metsästysmuseonkaan kokoelmissa, enkä muista nähneeni vastaavaa muuallakaan. Mutta jos jotakin olisi pakko arvailla, niin veikkaisin että kyseessä on suustaladattavan nallilukkoaseen tarvikkeet - toisessa putkilossa on voinut olla pienikaliiperisen lintu- ja oravapyssyn pyöreitä palloluoteja, ja toisessa aseen nalleja. Molemmat tarvikkeet kätevästi saatavilla puutulpilla suljetuissa nahkapulloissa. Yleensä nämä luoti- ja nallikukkarot tai -pullot roikkuivat metsästäjän kaulalla nahkahihnassa, jossa oli lisäksi ruutisarvi tai -pahka, ruutimitta ja ehkä joku rautainen työkalukin. Itäisessä Suomessa tällaista ampumatarvikesatsia kutsuttiin nimellä pyssynporohkat....
Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia Yleisradiossa ajatteli Arvo Aallas. Ohjelmaa esitettiin vuonna 1966, alkuun lauantai-iltapäivisin, myöhemmin lähetysajaksi vaihtui tiistai-ilta. Kukin ohjelma oli nimetty kulloinkin käsitellyn iskelmän mukaan, "Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia" oli eräänlainen kokoava alaotsikko – tähän tapaan: "15.30 Kielon jäähyväiset. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas. – 20.05 Ramona. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas."
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002...
Esimerkiksi Nasan astronauttien alkupalkka oli 2018 vuodessa 63 600–98 317 dollaria. Se vastaa noin 3 250–5 000 euron kuukausipalkkaa. Palkka voi nousta kokemuksen ja työn vastuullisuuden myötä 8 000 euroon kuussa.
Lähde: Tieteen Kuvalehti: Näin paljon Nasan astronautit saavat palkkaa
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä."
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava...
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
Kysymäsi kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana suomeksi lokakuussa 2004. Se tilataan nyt kesäkuussa ennakkoon kirjastoomme, joten voit halutessasi jättää siitä jo varauksen.
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen".
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen.
Valja tulee nimestä Valentina jos kyseessä on nainen. Valjan lisäksi Valentinan lempinimiä ovat esimerkiksi Tina, Valjúša, Válečka Valjúšenʹka
Miespuolista Valentin-nimistä voidaan myös kutsua Valjaksi. Joskus myös Valja, Valjók, Valjúša, Válečka.
https://en.wiktionary.org/wiki/%D0%92%D0%B0%D0%BB%D0%B5%D0%BD%D1%82%D0%…
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
