Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
Tavallisimmin kotelo repeää ja sen sisällä kehittynyt aikuinen yksinkertaisesti ryömii esiin. Poikkeuksiakin tästä toki on: esimerkiksi isohangokkaan kotelokoppa on niin luja, että kuoriutuvan perhosen on liuotettava siihen syljellään ulospääsyreikä.Lähteet: Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. [3], Lepakot – perhosetPerhosten lumo : suomalainen perhostieto
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole mitään sitä vastaan, että lainakirjat palautuvat Jyväskylän kautta. Sen sijaan Jyväskylässä ei todennäköisesti olla ihastuneita siitä, että pitäisi maksaa postimaksut jonkun pääkaupunkiseudun kirjastoja käyttävän puolesta. Jos tilanne on sellainen, ettei pääse palauttamaan mihinkään HelMet-kirjastoon, vaihtoehdoiksi jäävät postittaa laina takaisin itse (jos kyseessä ei ole paksu ja painava kirja, sen lähettäminen erityisesti ns. netin kautta tehtävällä pakettikortilla ei montaa euroa ole) tai käydä kysymässä Jyväskylässä, suostuvatko he tällaiseen palvelukseen. Mitään velvollisuutta kirjastoilla ei muualta lainatun palauttamiseen ole, vaikka joskus saattavat hyvää hyvyttään näin tehdä, jos kirja on...
Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Kuinka paljon sähköauto kuluttaa kokonaisvaltaisesti verrattuna bensiinikäyttöinen auto. Sähköautothan eivät suoranaisesti saastuta luontoa, mutta jotenkin… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Täydennykseksi aiempaan vastaukseen pari tuoretta vertailua ja sähköautolaskuri:
Loppuraportti: käytetyn Ford Mondeon polttoainekuluilla lyhentäisi hyvin sähköauton rahoitusta (moottori.fi)
Energia kallistuu – tuleeko sähköautoilusta kalliimpaa kuin bensa-autoilusta? - Autoliitto
Onko sähköauto oikeasti polttomoottoriautoa puhtaampi? Volvon elinkaaritutkimus paljastaa erot XC40-mallien kokonaispäästöissä - Tekniikan Maailma
Onko sähköauto taloudellisesti kannattava vaihtoehto? | VertaaEnsin.fi
Omistamisen...
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011...
Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta.
Lähde:
Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää.
Jos liikuntatunneista on jo hieman aikaa, voi arvioinnin perusteita olla hankala selvittää. Osassa arvioinneista fyysinen ulkomuoto on saattanut vaikuttaa.
Nykyiset opetushallituksen ohjeet kyllä löytyvät.
Ysin oppilas mm.: Työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti, yhdistelee ja kokeilee oma-aloitteisesti, on innokas ja positiivinen... Liikunnan päättöarviointi
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Vanhemmassa vuoden 1952 L.F. Rosendalin suomentamassa Pascalin Mietteiden laitoksessa (s. 145) lause on suomennettu sananmukaisesti seuraavasti : "Kaikki luodut ovat turhuuden alle alistetut." Sal. Saarn. 3:19
Kyseessä on raamatunkohta, Saarnaaja 3:19.
"Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta." Latinaksi sama: "Idcirco unus interitus est hominis et iumentorum et aequa utriusque condicio sicut moritur homo sic et illa moriuntur similiter spirant omnia et nihil habet homo iumento amplius cuncta subiacent vanitati."
Pascal pohti jaetta, jonka hän tiivisti yhteen lauseeseen. Sen voisi kääntää vaikkapa: Kaikki...
