Hei,
alla elämäkerrallisia teoksia, joilla on yhteys Ilomantsiin:
Harvilahti, Anja: Valkoisen kaapin tarinoita (2002) (sukutarinoita ja ruokaohjeita)
Holopainen, Mirjam: Ilomantsin Lackströmit ja heidän aikansa (1986)
Ikonen, Jorma: Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa : Veikko Määttäsen talvisota (2020)
Korhonen, Eino: Koitereen kasvatti (1982)
Loima, Hannu: Pogostan pappina (1982)
Mäkelä, Jari: Rakkaudessa Karjalaan : aitosuomalainen ja Runonlaulajan pirtin juoksupoika (2020) (Heikki Klemola)
Rissanen, Kaisu: useita muistelmia, esim. Ilon ja surun, rajan ja runon Ilomantsi (2012)
Räty, Jouko: Paula kahdessa Karjalassa (1999) (Paula Klemola)
Saarenheimo, Kerttu: Katri Vala : aikansa kapinallinen (1984) (K. V. asui Ilomantsissa...
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Virpi Suutarin elokuva kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Se on ollut DVD-levityksessä, ja DVD löytyy useista kirjastoista. Kannattaa kysyä omasta kirjastosta, miten sen saisi helpoiten käsiinsä.Elokuva on myös tullut televisiosta, joten se on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Tietokanta on ilmaiseksi käytettävissä yliopistokirjastoissa ja Eduskunnan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetKolmas vaihtoehto on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kokoelmatietokanta Tenho, joka on ilmaiseksi käytettävissä Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastossa (KAVIn kirjasto)...
Teos on ilmeisesti Unto Parvilahden Berijan tarhat. Otava 1957. Se on käännetty useille kielille, myös espanjaksi:
LOS JARDINES DE BERIA
Parvilahti, Unto
Las experiencias de un trabajador esclavo en el paraiso soviético.Lauro. Luis de Caralt, Barcelona, 1961. 319 p.
Kirjan voi ostaa myös verkkokirjakaupoista. Esim. http://www.tangaroalibros.com/cgi-bin/resultado1.asp?Codigo=2887
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Lapaluu (engl. scapula) muistuttaa mielestäni hieman Afrikan karttaa. Tässä linkissä hyvä kuva lapaluusta: https://www.anatomystandard.com/Upper_Limb/Shoulder_Girdle/Scapula.html…;
Tai sitten lantioluu. Tässä linkissä kuva: https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/lonkka/lonkan-rakenne…;
Nimen alkuperä on kiistelty. Yhden näkemyksen mukaan Gordon tulee kymrin kielestä ja tarkoittaa "tilava linnake". Toisen näkemyksen mukaan se tulee sen sijaan ranskalaisen kylän Gourdonin nimestä. Kylän nimi on muodostettu gallo-roomalaisesta etunimestä Gordus ja paikkapäätteestä -o tai -onis. Jos tämä on nimen todellinen alkuperä, niin se tarkoittaa "Gordusin paikka" tai "Gordusila".
https://www.behindthename.com/name/gordon
https://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_(given_name)
Hei!
Ilman lukitusta varattu aineisto nimenomaan saapuu valitsemaasi kirjastoon, lukitus taas estää sen. HelMet-ohjeissa kerrotaan varauksen lukitsemisesta seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy joitakin vanhoja uskonnon oppikirjoja tuolta ajanjaksolta. Löydät kirjat hakusanoilla "uskonto oppikirjat". Rajaa tämän jälkeen hakutulos haluamaasi ajanjaksoon tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
Sinun kannattanee kuitenkin vierailla Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Siellä on hyvin laaja kokoelma vanhoja oppikirjoja, joita saa myös kotilainaan. Voit tarkastella kokoelmaa Helka-haulla.
https://helka.finna.fi/
Kirjasto on kaikkien kansalaisten avoimesti käytettävissä. Mikäli haluat lainata kokoelmasta jotain, saat kirjastokortin Kaisa-talon asiakaspalvelusta.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Kysymäsi tarina on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, joka on alunperin ilmestynyt Vaeltava laulaja -nimisessä kokoelmassa v:lta 1935. Nyt se löytyy mm. kokoomateoksesta Runot (WSOY 1981), joka sisältää valikoiman runoja Oiva Paloheimon eri teoksista ja esim. Keskikoulun lukukirja 1:stä (WSOY 1969).
Internetistä löytyy useitakin hevosmarkkinoita.
http://www.pferdetoplist.de/rubrik/rubrik-pferdeverkauf.html
Tämä on lista, markkinat suuruusjärjestyksessä.
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näiden yliopistojen jälkeen suurin on Jyväskylän yliopisto, jossa ei lääketieteellistä tiedekuntaa ole.
Lähde: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Ylioppilaslautakunnasta kerrottiin, että suorituksia säilytetään puolitoista vuotta ja sitten ne tuhotaan.
Ylioppilaslautakunnan sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/ löytyy tämän vuoden kokelaskirje, jossa puhutaan koesuoritusten näyttämisestä lopullisen arvostelun jälkeen. Jos tutkinnonsuorittaja haluaa tarkastella koesuoritustaan tai tilata siitä kopion se onnistuu puolentoista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
