Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle...
Hei, suosittelisin sinulle Nita Prosen kirjaa Huonesiivooja (jos et sitä vielä ole lukenut). Kirja oli omasta mielestäni koukuttava muun muassa omintakeisen päähenkilön vuoksi ja juonikin oli yllätyksellinen. Kirja on ilmestynyt vuonna 2022, joten sen saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Löydät teoksen Helmet-verkkokirjastosta.
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan...
Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Raamatun historiakirjoissa Abrahamin ajan sanotaan sijoittuvan patriarkkojen aikaan
n. 2000-1600 eaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_aikajana
Kirjastojen yhteisestä Finna.fi-hakupalvelusta löytyy mm. seuraavia tuon ajan arkielämää kuvaavia teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä.
Pesonen, Anni.
Arkielämä Raamatun aikaan : Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin (Kirjapaja, 2010)
Saarisalo, Aapeli.
Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (WSOY, 1970)
Suuri Raamattutieto (Perussanoma, 2009)
Montet, Pierre
Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY, 1982)
Ervo, Marja-Liisa
Muinaisisraelilainen koti. (Tutkielma : Helsingin yliopisto, 1988...
Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Wikipedian artikkeli tietää kertoa, että ideaa on kokeiltu ensi kerran Tanskan Silkeborgissa 2004. Ruotsissa kokeilut alkoivat 2009. Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto on ollut Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto, joka aloitti omatoimipalvelun 23.4.2012. Vuonna 2017 Suomessa oli omatoimikirjastopalvelua tarjoavia kuntia 114. Aktiivisimpia ovat määrällisesti olleet Espoo, Oulu ja Turku.
Tanska ja Suomi ovat kansainvälisesti tarkastellen yleensä yleisten kirjastojen innovaatiokokeilujen kärjessä, koska molemmissa maissa on koko maan kattava kirjastoverkko ja kirjastojen käyttöluvut ovat korkeita. Vaikka omatoimikokeilujen vahvin motiivi on ollut taloudellisten säästöjen etsiminen, on kehittyneen tekniikan ansiosta voitu monin paikoin tarjota...
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Tieteen termipankki määrittelee lössin "tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01–0,05 mm) maalaji." Linkki tieteen termipankkiinLössi voi siis olla sekä hyvää viljelymaata, että dyynien lähistölle kertynyttä hiekkamaata. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan kertoo Keltaisen joen varrelta:"Legendoissa on sen verran perää, että tulvasuojelulle oli Kiinan kulttuurin syntyalueella tarpeensa. Lössimaa, joka on hallitseva maannos Keltaisenjoen varrella, on hienojakoista ja viljavaa, mutta myös loistava sedimentti." Linkki sivustolleSusanna Pyhälän opinnäytteessä Lieson kyläkaava 2006 kerrotaan Lössimaasta: "Lieson pellot ovat niin sanottua Lammin lössiä, joka on ravinteikasta hienojakoista tuulten kerrostamaa maa-ainesta." Linkki...
Joensuun seutukirjaston henkilökunnan ylläpitämää kirjallisuuspiiriä ei ole, mutta Joensuun pääkirjastossa kokoontuu Joensuun seudun kansalaisopiston kirjallisuuspiiri "Lukemisen lumo", jota vetää Kirsi Komulainen. Piiri on kokoontunut kevätpuolella tammikuusta lähtien kerran viikossa, viimeinen kokoontuminen on 27.4.09. Hukanhaudan koululla kokoontuu Eija Komun vetämä kansalaisopiston Hukanhaudan kirjallisuusryhmä joka toinen viikko.
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri:n lukupiiri toimii netissä. Siihen voivat osallistua Ukri:n jäsenet: http://www.ukri.net/?page_id=84 .
"Epävirallisia" lukupiirejä on varmaan paljonkin, 4.10.2007 oli Karjalaisessa juttu Outi Juurikaisen kaveripiirin lukupiiristä: http://www.karjalainen.fi/scripts/...
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Kuinka paljon sähköauto kuluttaa kokonaisvaltaisesti verrattuna bensiinikäyttöinen auto. Sähköautothan eivät suoranaisesti saastuta luontoa, mutta jotenkin… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Täydennykseksi aiempaan vastaukseen pari tuoretta vertailua ja sähköautolaskuri:
Loppuraportti: käytetyn Ford Mondeon polttoainekuluilla lyhentäisi hyvin sähköauton rahoitusta (moottori.fi)
Energia kallistuu – tuleeko sähköautoilusta kalliimpaa kuin bensa-autoilusta? - Autoliitto
Onko sähköauto oikeasti polttomoottoriautoa puhtaampi? Volvon elinkaaritutkimus paljastaa erot XC40-mallien kokonaispäästöissä - Tekniikan Maailma
Onko sähköauto taloudellisesti kannattava vaihtoehto? | VertaaEnsin.fi
Omistamisen...
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
