Ainakin Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat kirjat:
· Akujärvi, Anja: Morottajan suku, ISBN 0000455354
· Luostarinen, Usko: Lyhyt kertomus Inarin Kyröistä ja heidän elinympäristöstään, ISBN 952-91-2336-1
Oulun yliopiston kirjastosta puolestaan teos
· Jäske, Eros: Törmäsillä : Törmänen-sukututkimuksia, ISBN 951-96651-7-X
Kirjat voi pyytää kaukolainoiksi lähimmän kirjaston (siis Järvenpään) kautta.
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?...
Kysymykseesi pitäisi etsiä vastausta analysoimalla tilastoja ammattitaitoisesti eli verrata eri maiden käyttäjien määriä vallitsevaan huumepolitiikkaan ja vieroitusmenetelmiin sekä uusien käyttäjien määriin. Koska rahkeeni eivät riitä tähän, etsin joitakin lähteitä, joiden perusteella voit etsiä vastausta. Portugalissa kaikki huumausaineet on dekriminalisoitu vuonna 2001, eli niiden käytöstä ei seuraa rangaistusta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että huumeiden käyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut ja huumeiden aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Huumeiden käyttäjien määrä on säilynyt Portugalissa suunnilleen samana tai vähentynyt hieman verrattuna muihin EU-maihin. Sen sijaan huumeiden käyttöön...
Kyseessä on Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjan osa viisi Punainen hevosenkenkä (1979).
Lastenkirjainstuutin Onnet-tietokannassa kirjaa juonta kuvaillaan näin:
"Kikka Lahti voittaa ratsastuskilpailun ja saa tavoitellun kiertopalkinnon, Punaisen hevosenkengän, omalle tallilleen. Kotona hevosenkenkä menee kuitenkin vahingossa rikki pudotessaan lattialle. Sen sisältä vierii matolle kiiltäviä kiviä, jotka osoittautuvat timanteiksi. Mysteeri johdattaa Kikan hautausmaalle vakoilemaan kaverinsa Titan kanssa. Myös rehvakas Repe osallistuu salaperäisen arvoituksen selvittämiseen, ja yhdessä Kikan kanssa he kohtaavat itse Kuoleman ja joutuvat ruumishuoneelle. Paljon yllätyksiä seuraa ennen kuin arvoitus ratkeaa."
https://lastenkirjainstituutti...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Suomen jääkiekkomaajoukkueen 1995 voittama MM- pokaali on Suomen jääkiekkomuseossa. Museon osoite on Vapriikki, PL 487, 33101 Tampere, Puh. (03) 3146 6966.
Curt Lindström on tosiaan saanut myös henkilökohtaisen mitalin. Sen kohtalo ei ole tiedossa, kerrottiin jääkiekkomuseosta.
Todennäköisesti mitali on edelleen hänen omistuksessaan.
