Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno...
Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia...
Vuonna 1968 hyväksytyn yleiskaavan mukaan Tourulasta tuli häviämään kaikki entinen rakennuskanta. Tourulan kohdalla ei ajateltu alueen säilyttämistä. Tourulaan laadittiin asemakaava vuonna 1971 ja vahvistamista odottava asemakaava oli nähtävissä 1972. Tourulan asemakaava vahvistettiin lopulta 1976.
Jyväskylän kaupungin Rakennusvalvonnan ystävällisellä avustuksella selvisi seuraavaa: Nykyään olevista asuinkerrostaloista on osoitteeseen Ailakinkatu 22 rakennusluvalla L71/1981 rakennettu 8-kerroksinen kerrostalo ensimmäinen. Rakennuslupa on myönnetty huhtikuussa 1981 ja Asunto Oy Toururanta on valmistunut helmikuussa 1982.
Lähteitä:
Anttila, Veikko: Jyväskylän Tourula : pienyhteisötutkimus (Suomalaisen kirjallisuuden seura,...
Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Viini on tarkoitus imeyttää juustoon hiljalleen. Valmistuminen kestää 3–4 viikkoa.Juustokimpaleeseen koverretaan kolo ja pullo laitetaan pystyyn reiän suulle. Pulloa nostetaan ylös päivittäin, jolloin siitä vapautuu ilmaa. Viini vapautuu hiljalleen ja imeytyy sisään juustoon.Joulustilton hörppii portviiniä - Ruoka - Turun Sanomat
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on...
Nimi Jasmin on peräisin lähi-idän suunnalta, muinaisesta Persiasta tai arabimaista, ja se esiintyy muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Eerika tai Erika on muinaisskandinaavisen Erik-nimen sisarnimi.
Tässä aikaisempia vastauksia samoista nimistä esitettyihin kysymyksiin:
Jasmin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f7e53e51-419…
Eerika: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6edde270-dc9…
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen.
Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta.
Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely:
”Vaimon oikeus ottaa...
Aiheesta löytyi mm. seuraavia suomenkielisiä kirjoja:
- Halu rakastaa / toimittajat: Helena Nikkola, Arja Niinistö. Pro Nursing, [Turku], 1997,
- Tunteet, läheisyys ja seksuaalisuus : afasia- ja aivohalvauspäivät 29.-30.10.1993.
[Turku] : Aivohalvaus- ja afasialiitto, [1993]
- Autio, Tiina : Mahdollisuus seksuaalisuuteen : kehitysvammaisten näkemyksiä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Helsinki : Kehitysvammaliitto, tutkimus- ja kokeiluyksikkö, 1992
- Vammaisuus ja seksuaalisuus -seminaari : 6.-7.11.1991 / [työryhmä: Johansson, Tiina ... et al.]
- [Helsinki] : [Invalidiliitto], 1992
- Ivarsson, Malena : Seksi ja nuori rakkaus WS0Y 1989
Aleksi artikkelihaulla löytyivät seuraavat viitteet viimeisen kymmenen vuoden ajalta:
-...
1) There was 4569900 people in Finland in the end of the year 1965, of which males 2207300. 2016000 of the population lived in urban communities and 2553900 in rural communes. (Suomen taloushistoria 3.1983)
2)The median income in the year 1965 in all industries was 4700 mk. Agriculture and related activities 2860 mk, industry and handicraft 6280 mk, commerce 4190 mk, transport and communication 7460 mk, services 6020 mk, industry unknown, no profession 1730 mk. (Suomen tilastollinen vuosikirja 1968)
3)There was 30000 unemployed persons in 1965. The unemployment rate was 1,4 %. (Suomen taloushistoria 3. 1983)
Urbaanin sanakirjan selitys viittaa taannoisen (2008-2010) Kuvalauta-nimisen sivuston käyttäjiin ja Jonnewebiin, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. "Jonne" on myös lyhenne nimistä Johannes tai Jouni, ehkä myös Joonas. Hikipediassa on myös hauskoja ideoita termin käytöstä. Kielitoimisto määritteli termin 2013 näin: ”Sanojan mielestä lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvä teini-ikäinen, varsinkin poika. ’Jonnet ei muista’ (hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa.” Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on myös pohtinut termiä blogissaan.
Milloin ja missä ensimmäisen kerran on käytetty termiä "jonne" kuvaamaan yleisemmin tietynlaisia...
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Aineistoa ei palauteta sulun aikana, vaan niiden laina-aikaa jatketaan automaattisesti, vaikka niistä olisikin varauksia. Myöhästymismaksuja ei kerry sulun aikana.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
