Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Tutkimusten mukaan myös hämähäkinverkko on enemmän tai vähemmän myrkyllistä. Se koostuu hämähäkinmyrkyn tapaan erilaisista peptidi- ja proteiinimyrkkyistä sekä pienimolekyylisistä toksiineista. Hämähäkinverkon myrkky voi tainnuttaa tai tappaa saaliin. Tutkimustuloksissa ei ollut mainintaa kuolemanvaarasta ihmiselle.
Tutustu hämähäkinverkon myrkyllisyyttä koskeviin tutkimustuloksiin seuraavilla verkkosivuilla:
Science News -verkkolehti: https://www.sciencenews.org/article/spiders-poisonous-webs-neuro-toxins…
Science Alert -verkkolehti: https://www.sciencealert.com/spider-webs-me-be-more-than-just-a-trap-th…
J. Proteome Res. 2020, 19, 8, 3044–3059. Publication Date:June 15, 2020. https://doi.org/10.1021/acs.jproteome....
Ratamo-kirjastoissa ei ole ikärajaa kirjastokortin hankkimiseksi. Alle 15-vuotiaiden lainoista huoltaja on vastuussa. Käytännössä usein lapselle hankitaan oma kirjastokortti kouluikäisenä tai kun lapsi on saavuttanut riittävän lukutaidon
Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin...
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Kansallisbibliografia Fennican mukaan suomeksi on julkaistu teokset "Maan uumenissa", "Ikuisen päivän maa" ja "Kuninkaan poika". Sarjaan kuuluu edelleen teos "Tarzan maan uumenissa", joka kertoo Tarzanin seikkailusta Pellucidarissa. Fennicasta ei löydy teoksia "Takaisin kivikauteen", "Kauhujen maa" tai "Villi Pellucidar". Kongressin kirjaston tietokannasta löytyvät edellämainitut sekä maininnat teoksista "Savage Pellucidar", "Back to the stone age" ja "Land of terror", joita ei siis ole suomennettu.
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m).
Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta.
Suomen korkeimmat huiput
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898
https://www.pokokorpilahti.fi/...
Kyseessä voisi olla Anita Shreven romaani Vaaralliset kirjeet, vaikka kesäleirillä kohdatun tytön nimi onkin siinä Siân. Päähenkilön nimi on Charles Callahan, ja hänellä on Harriet-niminen vaimo. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1994. Alkuteos Where or When on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_124
Kyseiset rivit ovat Unto Kupiaisen runosta Oppineen herran hautajaiset, joka on julkaistu kokoelmassa Peeveli ja peipponen (1958).https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kerran-elamassani-kuullut-unto?language_content_entity=fiUnto Kupiaisen Peeveli ja peipponen Helmet-kirjastoissa
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
