Internet Movie Databasessa kerrotaan, että Niko Saarelan äiti on näyttelijä-käsikirjoittaja Tiina Harpf. Niko on hänen ja Erkki Saarelan ainoa lapsi ainakin IMDbn Erkki Saarelan tietojen mukaan.
https://m.imdb.com/name/nm0754327/?ref_=m_nmbio_bio_nm
https://www.imdb.com/name/nm0754325/bio?ref_=nm_dyk_trv_sm#trivia
Hei, Kuopiossa on ollut kirjastoauto Aapeli. Se saatiin käyttöön vuonna 1979 ja oli malliltaan Sisu. Kirjastoauto Aulis on puolestaan saanut nimensä kuopiolaisen jalkapallolegenda Aulis Rytkösen mukaan.
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa ...
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä...
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Nettipappi Marko kirjoittaa: "Asaf oli leeviläinen, Leevin pojan Geersomin sukua. Hän oli yksi laulajista, jolla laulamisen lisäksi näytti olleen laulujen tekemisen taito" 1). Hän eli Israelin kuningas Daavidin aikana ja mainitaan pari kertaa Ensimmäisessä aikakirjassa (1. Aik. 6:16–18, 24) ja (1. Aik. 16:4–6).1)https://nettipappi.net/index.php?topic=140.0
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Kyseistä kirjaa ei näy olevan Suomen kirjastoissa.
Alfamer Oy myy englanninkielistä korjausopasta, jonka sarjanumero on MF 27; sisältää mallit MF 135, MF 150 sekä MF 165.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
09-774 2810
www.alfamer.fi
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Helga on vastine vanhalle pohjoismaiselle miehen nimelle Helge. Muinaisskandinaavissa sana haelgi tarkoittaa pyhä tai onnellinen ja pohjoismaisissa kielissä helig tarkoittaa pyhää. Nykyisessä kielessä helatorstai (murteissa helkatorstai) viittaa samaan alkuperään. Vanhassa islantilaisessa tarustossa Helga on Pohjolan kaunein nainen. Suomessa ensimmäinen maininta nimestä on 1400-luvulta. Nimi yleistyi kuitenkin vasta 1800-luvulla. Helgan suurin suosio on ollut 1900-1930 -luvuilla.
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja on kuusamakasveihin kuuluva pensas. Seljan rinnakkaisnimi on Silja. Selja on...
Hei!
Puutarhurin laulu on muun muassa kokoelmassa Kootut runot 1938-1987. Runo on sivulla 454. Saatavuuden voit tarkistaa HelMet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2081961
Laulu "La Virgen lava peñales" sisältyy albumiin The Joy of Christmas, jolla Leonard Bernstein johtaa New York Philharmonia -orkesteria ja Mormon Tabernacle -kuoroa. Albumi julkaistiin alun perin v. 1963 (vinyyli-LP) ja cd-painoksena vuonna 1997 (Sony Classical, SFK 63303).
Kaikista helpoimmin ja ilmaiseksi kappaletta pääsee kuuntelemaan oman kirjaston Naxos Music Library -suoratoistopalvelusta. Piki-kirjastojen asiakkaille siitä on lisätietoa ja linkki sivulla https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikki-apua-tiedonhakuun/-/a…
Cd-painoksen julkaisustakin on jo sen verran aikaa, että sen hankkiminen omaksi voi olla hankalaa. Kannattaa kuitenkin tiedustella erikoisliike Fugasta, yhteystiedot: http://fuga.fi/?sivu=info&osa=...
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi...
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
