Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin...
Pirkko Muikku-Wernerin fraasisanakirjan Suurella sydämellä ihan sikana (2008) mukaan "voi elämän kevät" on ihmetystä osoittava huudahdus. Esimerkkilauseena on mm. "Voi elämän kevät, en olisi uskonut tätäkään tapahtumaa tässä elämässä todistavani!"
Sanonnan alkuperää en kuitenkaan saanut selvitettyä. Voi olla, että sillä on alun perin päivitelty "elämän keväässä" olevien lasten toilailuja. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin Pikku Myyltä, vaikkakin hän on sitä käyttänyt. Esimerkiksi Anni Lahtisen romaani Voi elämän kevät! on julkaistu jo vuonna 1981. Monille se kuitenkin on varmasti jäänyt mieleen Muumilaakson tarinoista. Ainakin Parhaat Muumi-sitaatit ja Aamukahvilla -blogien mukaan Myy sanoo sen jaksossa 2 (Taikurin hattu...
Olisiko kyseessä satukokoelma Kolme toivomusta (kuvat: Alf Danning... et al;sadut: Kerttu Hämeranta..et al, toim. Marja Peltonen), Valistus 1978. Kokoelmaan sisältyy Lauri Mannisen satu Taikasormus, joka vastaa kuvausta etsimästäsi sadusta. Siinä velho muuttaa prinsessan lähteeksi, ja lumouksen murtaa metsänvartijan poika Hannu jonka Halli-koira muutetaan oravaksi.
Kirjan kannessa on metsästäjä joka näkee oravan puussa (kohtaus Taikasormus-sadusta), mutta kokoelman ensimmäinen satu on Kaali ja jänis johon liittyvässä kuvassa on akka ja kaalinkerä.
Kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa sen saatavuuden ja varata kirjan Helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista löydy näitä vuosikertoja. Jos pääset Turkuun katsomaan, Eeva-lehti 1967-1968 löytyy sekä Turun yliopiston kirjastosta että Åbo Akademin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/utu.993074015405971
https://finna.fi/Record/abo.9911294523405972
Tarkempaa tietoa, missä numeroissa jatkokertomus on, ei ole löytynyt, mutta voit tilata vuosikerrat etukäteen katsottavaksesi lukusaliin.
Eeva Karvisen pro gradussa "Debytantti pidoissa ja pannassa: Kaari Utrion Eevan tyttäret – teoksen vastaanotto 1984 – 85 naishistorian tutkijoiden yhteisön ja jokapäiväisten historian kuvien maailmassa" sanotaan "Viiteen opiskeluvuoteen oli sisältynyt kaksi pro gradua. Ne oli jo hyödynnetty...
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
Yksi tunnetuimmista etsimiskirjojen tekijöistä lienee brittiläinen Martin Handford, jonka tekemiä Vallu-kirjat ovat. Ensimmäiset Vallu-kirjat julkaistiin englanniksi jo vuonna 1987. Alla olevissa englanninkielisissä artikkeleissa kerrotaan kirjojen synnystä.
Entertainment Weekly http://ew.com/article/1990/12/14/wheres-waldo/
Independent https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/news/wheres-the-…
The Guardian https://www.theguardian.com/business/2007/jan/22/6
Uudempia etsimiskirjoja ovat tehneet 2010-luvulla mm. ranskalainen kuvittaja Thierry Laval ja San Franciscossa asuva Neiko NG sekä monia Disneyn tai Dreamworksin elokuviin tai lisensoimiin hahmoihin liittyviä etsimiskirjoja piirtänyt Art Mawhinney.
Vaikka Mauri Kunnaksen...
Nelinumeroinen tunnusluku eli PIN-koodi on vain asiakkaan itsensä tiedossa, kirjaston henkilökunta ei sitä tiedä eikä myöskään voi siksi sitä sähköpostitse lähettää. Asiaan on kuitenkin rakennettu sähköinen vaihtotapa, jos kirjastolla on sähköpostiosoitteesi, joten seuraa seuraavia ohjeita:
1. Mene sivulle https://luettelo.helmet.fi/
2. Napsauta kohtaa KIRJAUDU oikeassa ylänurkassa
3. Napsauta kohtaa UNOHDITKO TUNNUSLUKUSI?
4. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja napsauta JATKA
5. Saat kirjastolle antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin " Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
6....
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
Käytit ohjelmaa aivan oikein, meillä vain ei tätä kappaletta cd:llä ole. Kaukolainana löytyy, jolloin tilaamme cd:n jostain muusta kirjastosta. Toimenpide vie aikaa jonkin aikaa ja maksaa 4 euroa.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä suurin valikoima sekä sanoma- että aikakauslehtiä on Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Numeroita ei siis saa kotilainaan.
Seuraavaksi suurimmat lehtikokoelmat ovat Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Näiden kirjastojen lehdet ovat lainattavissa uusinta numeroa lukuunottamatta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla...
17.12.1986 Suomi voitti Neuvostoliiton jääkiekon Izvestija-turnauksessa 3-2. Päivä oli keskiviikko.
https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/201612172200042094
https://www.paivyri.fi/index.php?dt=520549200&ref=1&id=
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
