Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se...
Milovan Djilasin Tito-elämäkerran mukaan Tito sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen 1.11.1944. Pääministeri hänestä tuli 8.3.1945. Länsiliittoutuneet olivat kuitenkin luopuneet tukemasta Jugoslavian Lontooseen sijoittunutta pakolaishallitusta jo vuonna 1943 pidetyssä Teheranin konferenssissa ja ryhtyneet neuvottelemaan maan asioista Titon kanssa. Kesäkuussa 1944 Titon ja pakolaishallituksen pääministeri Šubašićin solmiman sopimuksen myötä Titosta tuli sekä länsiliittoutuneiden että pakolaishallituksen tunnustama poliittinen auktoriteetti eli käytännössä Jugoslavian pääministeri. Titon pääministeriyden voi siis katsoa alkaneen jo vuonna 1944 joko Tito-Šubašić-sopimuksesta tai viimeistään...
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Turun seudun arkkitehtuurioppaassa (Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin, 2013) on maininta osoitteesta Ursininkatu 12 b. Taloyhtiö on merkitty kirjaan nimellä As Oy Birgerinkatu 12 b. Nykyisissä asunnonvälitystiedoissa nimi on Asunto Oy Turun Birgerinhelmi. Ursininkatu oli nimeltään Birgerinkatu vuoteen 1953 asti. Kyseisestä talosta mainitaan oppaassa seuraavaa:Arkkitehti: Aarne Eklund, 1938-1939. Funktionalistinen asuinkerrostalo, pihalla on Eklundin 1938 suunnittelema ulkorakennus.Yliopistosäätiön sivuilla kerrotaan, että Åbo Pappersindustri Ab:n johtaja Gunnar Söderström rakennutti talon, kun kaupunki kärsi asuntopulasta. Leipurimestari Matti Petander (17.8.1874-29.11.1961) omisti talosta puolet, niin kuin myöhemmin hänen poikansa John...
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Säkeet – joissa päivä tarkalleen ottaen ei vaihdu, vaan taipuu iltaan – eivät ole Leinoa, vaan kaiketikin Leidéniä. Ne kuuluvat Hannu Leidénin tilaustyönä Valion Voimariini-mainokseen vuonna 2000 tehtyyn musiikkikappaleeseen, jonka siinä tulkitsi laulaja Bablo. Mainoksen musiikki sai aikanaan jonkin verran mediahuomiota siksi, että sen katsottiin varsin läheisesti muistuttavan Bob Dylanin kappaletta Not dark yet.YouTubesta löytyy mainoksesta versio ilman säettä "Yön viileään huntuun kuu-ukko pukeutuu". Verkkojuttelusivustoilta löytyy kuitenkin tämän säkeen sisältäviä muisteloita kyseisestä mainoksesta, joten siitä lienee esitetty kahtena eri pituisena versiona.Juuso Kujala, Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan...
Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan."
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joihin on koottu englanniksi käännettyä suomenruotsalaista runoutta. Linkeistä voit lukea lisää tietoa teoksista.
New Finland-Swedish writing (Swedish book review, Supplement, 0265-8119 ; 1992)
https://finna.fi/Record/helka.998839083506253
Ice around our lips : Finland-Swedish poetry (1989)
https://finna.fi/Record/helka.992417393506253
Speak to me = Tala till mig : swedish-language woman poets = svenskspråkiga kvinnliga poeter (1989)
https://finna.fi/Record/helka.9928411743506253
Songs of the North : a collection of poems (1926)
https://finna.fi/Record/piki.32561
SKS:n ylläpitämästä tietokannasta voi etsiä...
