Hevosten roolista Suomen talvi- ja jatkosodassa kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aaltonen, Ulla-Maija (toim.), Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Art House, 1991
Ojala, Ilmari (toim.), Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945. Karisto, 1997
Rislakki, Veikko (toim.), Hevosten sotasavotta : miesten ja naisten kertomaa suomalaisen hevosen osuudesta sodissamme 1939-1944. Suomen hippos, 1977
Aiheesta on tehty myös 37-minuuttinen dokumenttielokuva Urheat hevoset : hevonen sodassa (Maanpuolustuslehden kustannus), jota on saatavilla kirjastoista sekä DVD-levynä että videokasettina.
Kissojen opettamiseen pois huonoista tavoista löytyy erilaisia ohjeita. Ideana niissä on estää epätoivottu käytös tai tehdä se epämiellyttäväksi. Kun kissa tekee jotain kielletyä, sitä voidaan ruiskauttaa huomaamatta vesisumuttimella niskaan tai takapäähän. Toivottua käytöstä puolestaan kannattaa palkita. Kielletylle tekemiselle pitäisi myös keksiä parempia vaihtoehtoja muilla virikkeillä. Pöydille kiipeily liittyy usein kissan haluun nousta korkealle näköalapaikalle, joten kissalle kannattaisi asentaa kiipeilyteline sopivaan paikkaan.
Kukkamullan pinta puolestaan neuvotaan peittämään katteella, esimerkiksi karkealla soralla, jotta kissaa ei huvita enää kaivella sitä. Kasveja voi suojella myös ruiskuttamalla niiden lehdille kissakarkotetta...
Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina.
Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin...
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta....
Ainakin seuraavat kaksi kirjaa sisältävät erityisesti liikunnallisia virikkeitä vanhuksille:
Beysclag, Renate: Ikäihmisten liikuntaa leikkimielisesti. Edita, 1996.
Stenberg, Marjo: Meidän kodin jumppahetki: periaatteita ja ideoita. Sopimusvuorisäätiö, 1994.
Kirsti Koivulalla on useita kirjoja, joissa on virikkeitä eri ikäisille. Esim. kirjassa Myötätuulta tupaan : ohjaajan kirja, on myös liikunnallisia virikkeitä erilaisten sanaleikkien ja visailukysymysten lisäksi.
Toinen Kirsti Koivulan kirja, jossa on virikkeitä vanhuksille, on Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja.
Tässä vielä muutama kirja, joissa on virikkeitä lähinnä muistin aktivointiin:
Kallio, Tarja: Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu, 2003...
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen...
Kysymyksessä saattaisi olla Tsingiz Aitmatovin Hyvästi, Gulsary. Kysymyksessä on kylläkin novelli ei näytelmä, mutta voihan olla että novellin pohjalta olisi myös näytelmä. Novellissa Gulsary on vanha hevonen ja novellin lopussa hevonen kuolee.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta https://helmet.finna.fi.
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä....
