Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Ainakin Ritva Luostarisen kirjassa Kummallinen kirahvi (WSOY, 1975) lapsi seikkailee kuussa kirahvin kanssa.
"Kuusivuotias Pekka on kotona yksin. Äkkiä kuuluu vuoteen alta rapinaa. Sieltä alkaa tulla näkyviin pitkää jalkaa ja kaulaa; kohta hipoo kattoa jo pieni nuposarvinen pää. Tällä tavoin Sissi-kirahvi tulee Pekan elämään - ja muuttaa sen kokonaan. Ystävykset seikkailevat kaupungin puistossa, merellä ja kuussa asti, ja Pekalla on hauskaa koko kesän."
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen...
Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.
Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999):
https://www.kielikello.fi/-/...
Selitystä sille, miksi tuossa yhteydessä kehotetaan sanomaan juuri Hugo, ei valitettavasti löytynyt. Voisi olettaa, että Hugo-nimi on valikoitunut tähän käyttöön puhtaasti sen sopivien äänteiden perusteella. Hugon ensitavussahan (huu) ilma poistuu puhujan suusta ikään kuin hän puhaltaisi. Ja juuri puhaltamaanhan henkilöä itse asiassa pyydetään edellä kuvatussa tilanteessa.
Suoraa tilastollista vertailua mahdollisista palkkaeroista en paikantanut, mutta Puolustusvoimien Edut ja palkkaus -sivulla avataan puolustusvoimien palkkausjärjestelmää yleisellä tasolla. Puolustusvoimien verkkosivujen kirjoituksessa Huomio! Seuraa palkkasulkeiset vuodelta 2021 kenttäsairaanhoitajan tehtävän on kerrottu olevan vaativuusluokaltaan SIV 8, jolloin palkan lähtötasoksi muodostui kyseisenä vuonna voimassa olleilla palkkataulukoilla 2614,00 e/kk. Kriisinhallintatehtävissä toimivien lääkärien 1.3.2024 voimaan astuneita palkkoja ja vaativuusluokkia on avattu puolustusvoimien verkkosivuilla seuraavasti: Päällikkölääkäri: 9 562,18 euroa/kkSotilaslääkäri: 8 605,86 euroa/kkHammaslääkäri: 7 886,44 euroa/kkEläinlääkäri: 6 647,...
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (...
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko...
Aaro Hellaakoskella on kokoelmassa Jääpeili useita hienoja vastasyntyneeseen liittyviä runoja, esim. Ilon pyyntö, Tyranni ja Naurua. Kokoelma löytyy omana kirjanaan, ja se on myös useammassa Runot-kokoelmassa.
Alla olevissa kirjoissa on myös syntymään ja vastasyntyneeseen liittyviä runoja.
- Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi ; valokuvat Juhani Yliruusi
- Sanoja uuden elämän alkuun / [runot on koonnut Anu Silfverberg ja kokoelmaksi toimittanut Hanna Pudas]
- Tervetuloa maailmaan / Anna-Mari Kaskinen
Ehkä näistä löytyisi mummille se etsitty runo.
Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Juu, tottakai onnistuu. Ilmoittakaa ko. lomakkeella myös minkälaisista ongelmista teosten kohdalla on kyse voidaksemme paremmin valmistautua tehtäväämme. Täältä voi lainata kirjastonhoitajan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=133056&cid=13247655
Kiitos
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack...
Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004)
Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä.
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
