Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Jukka Partasen kirja Mannerheim ja Hitler kertoo Mannerheimin juhlalounaan tarjoilusta seuraavaa:
"Tiedettiin yleisesti, että Hitler oli kasvissyöjä eikä käyttänyt alkoholia. Korkealle juhlavieraalle oli valmistettu edellisenä iltana presidentinlinnassa pikaisesti omat ruoat. Lounaan alkuruokana tarjottiin muna-riisi- sekä kaalipiirakoita, joita myös Hitler söi. Keitetyn lohen asemesta hänelle tarjottiin parsakeittoa. Pääruokana olleen täytetyn hanhen tilalle Hitlerille tuotiin vihannesvanukas. Myöskään jälkiruokana ollutta hedelmäsalaattia hän ei syönyt, sillä sen valmistuksessa oli käytetty alkoholia."
"Hitler ei myöskään juonut aterian yhteydessä tarjottuja viinejä, Dienheimerin vuosikerran 1937 valkoviiniä, Chateau Bel-Gir -...
YLEN sivuilta löytyy uutinen 27.10.2022, jossa kerrotaan Etelä-Afrikan sähkökatkoista. Sähköt todella katkaistaan siellä säännöllisesti pariksi kolmeksi tunniksi kerrallaan. Katkokset ovat pakon sanelemia, sillä Etelä-Afrikan sähköyhtiöt eivät voi taata jatkuvasti riittävää sähkön saantia koko maassa. Ylen juttu nostaa syiksi yhtiöiden korruptoituneen hallinnon ja siitä johtuvat ongelmat yhtiöiden kehittämisessä ja kunnostamisessa. Linkki Ylen sivuille.Samalla kannalla on myös Itä-Häme omassa jutussaan 27.2.2024. Linkki Itä-Hämeen sivustolle.Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, se on ollut hidasta ja riittämätöntä. Linkki Etelä-Afrikan englanninkielisiin tilastoihin.Onneksi tulevaisuus on kenties valoisampi. Afrikan maat ovat siirtymässä...
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Tiedustelin sanonnan alkuperää Kotimaisten kielten keskuksesta ja he vastasivat näin:
Sanonta ”pelti paljaana” on suosittu ainakin rap-lyriikoissa ja vaikkapa kuntosaliharrastajien keskuudessa. Esimerkiksi rap-artisti Uniikki lauloi pelti paljaana olemisesta kappaleessaan Paita pois jo vuonna 2012. Ilmeisesti pelti ja yläpelti tarkoittavat sanonnan yhteydessä samaa; yläpelti vain korostaa, että kyse on nimenomaan kehon yläosan verhoamattomuudesta.
Ikävä kyllä meillä ei ole tietoa sanonnan alkuperästä, ainoastaan arvauksia. Ehkäpä miehen alaston, treenattu yläruumis tuo mieleen peltipinnan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista::
https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Kysymykseen suoranaisesti liittyviä vaikuttaa olevan niukasti. Asiaa kannattaneekin lähestyä käytännön opetus- ja työtoiminnan kautta, tutustumalla opetussuunnitelmiin ja alan toimijoiden ideoihin ja päivätoiminnassa käytettyihin käsityön ja luovan toiminnan opetuksen menetelmiin.
Alla muutamia vinkkejä sekä ammatillisen erityisopetuksen että käytännön työtoiminnan kentältä.
Kaarisilta r.y.:n toiminta kohdistuu laaja-alaisesti oppimishäiriöisiin, myös kehitysvammaisiin nuoriin ja aikuisiin. Heillä on päivätoimintaa ja ammatillista opetusta musiikkiin ja kuvalliseen ilmaisuun, mukana myös taidekäsityön opetus.
http://www.kaarisilta.fi/04taidekasityo.html ;
Annika Meder & Maija Nieminen (2004). Ersta-projekti Yksilösuorituksia! :...
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Urbaanin sanakirjan selitys viittaa taannoisen (2008-2010) Kuvalauta-nimisen sivuston käyttäjiin ja Jonnewebiin, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. "Jonne" on myös lyhenne nimistä Johannes tai Jouni, ehkä myös Joonas. Hikipediassa on myös hauskoja ideoita termin käytöstä. Kielitoimisto määritteli termin 2013 näin: ”Sanojan mielestä lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvä teini-ikäinen, varsinkin poika. ’Jonnet ei muista’ (hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa.” Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on myös pohtinut termiä blogissaan.
Milloin ja missä ensimmäisen kerran on käytetty termiä "jonne" kuvaamaan yleisemmin tietynlaisia...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Hei,
Kannen suunnittelija Seppo Pietikäinen kertoi, että kuva on otettu Helsingissä Johanneksen kirkon edessä. Kuvassa ei ole Pekka Pohjola, vaan Risto Nieminen, josta tuli myöhemmin Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja.
Helsingissä on Josafatin kallio, Josafatinkatu ja Josafatinlaakso. Nimet kuuluvat raamatullisiin nimiin, joita 1700-luvulla annettiin joillekin (silloisen) Helsingin pohjoispuolisille alueille. Nimi viittaa Vanhassa Testamentissa mainittuun vertauskuvalliseen paikkaan, jossa Jahve kerran on tuomitseva pakanakansat.
Esimerkiksi Joelin kirja. Luku 4, jae 12.
Lähde : Helsingin Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki, 1981
Leviathan on nähty osana laajempaa merikäärmeen myyttiä; toisaalta se on yhdistetty myös lohikäärmeisiin. Kumpaakin näistä tulkintalinjoista on kirjoissaan valottanut kulttuurihistorioitsija Otto Latva. Merikäärmeistä löytyy seikkaperäinen selvitys kirjasta Merihirviöt : merenneidosta mustekalaan ja lohikäärmeisiin paneutuu Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa.Latvan mukaan Leviathan perustuu Levantin alueen uskomusperinteessä mainittuun meressä elävään Lotan-olentoon, jonka on arveltu olleen käärmemäinen olento, sillä sen nimen voidaan tulkita tarkoittavan kiemurtelevaa tai kiemuraista. Myyttinen Lotan omaksuttiin myöhemmin heprealaiseen kulttuuriin, ja sitä kautta se mainitaan Raamatussakin nimellä Leviathan. Monissa lohikäärmettä...
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Kirjojen ja muun vastaavan aineiston luetteloimiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy runsaasti. Osa näistä on myös ilmaisia. Nopealla katsauksella ainakin Libib.com ja Data Crow voisivat olla tarpeisiisi sopivia ohjelmia:
https://www.libib.com/
http://www.datacrow.net/
Espoon kaupunginkirjaston aikuisten musiikkikokoelma on keskitetty Tapiolan kirjastoon. Kokoelmaan ei hankita enää uusia cd-levyjä. Lasten musiikkia löytyy edelleen kaikista kirjastoista.
Kirjaston ratkaisusta kertoo kirjastopalvelupäällikkö Miika Miettunen kirjaston blogissa: Musiikkikokoelmat 2020 ja Musiikkikokoelmat, revisited
Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia Yleisradiossa ajatteli Arvo Aallas. Ohjelmaa esitettiin vuonna 1966, alkuun lauantai-iltapäivisin, myöhemmin lähetysajaksi vaihtui tiistai-ilta. Kukin ohjelma oli nimetty kulloinkin käsitellyn iskelmän mukaan, "Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia" oli eräänlainen kokoava alaotsikko – tähän tapaan: "15.30 Kielon jäähyväiset. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas. – 20.05 Ramona. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas."
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
