Hei,
Kyseinen sarja on ilmestynyt Aku Ankka -lehdessä 51/1973. Suomeksi sarjakuva on nimeltään "Minkä taakseen jättää..." Alkuperäiseltä nimeltään "Uncle Scrooge Has The Christmas Blues" piirtänyt Antoni Gil-Bao ja käsikirjoittanut Carsten Jacobsen.
Parhaiten sarja taitaa löytyä Aku Ankan Lataamosta, jos ei tuota numeroa saa jostain käsiinsä. Äkkiseltään en huomannut, että sitä olisi julkaistu myöhemmin toivesarjana.
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyi tieto, että Sääksmäen Saarioispuolen seuratalo-osakeyhtiö vietti Tarttilan kylässä valmistuneen talonsa vihkiäisjuhlaa 27.8.1911 (Hämeen Sanomat, 19.08.1911, nro 91, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/815792?page=1).
Lisätietoa Tarttilan kulttuurimaisemasta löytyy kirjasta Saarioispuolen omat jutut (Saarioispuolen kyläyhdistys ry, 2005). Kirjassa on seuratalosta pieni kuva s. 29 ja 285, jossa myös tietoa seurantalosta. Samoin kirjasta löytyy tieto, että talo purettiin vuonna 1992 (s. 299).
Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä, josta voi myös löytyä lisätietoa.
Kirjastolainoja voi palauttaa vain niihin kirjastoihin, jotka kuuluvat kyseiseen kirjastokimppaan kuten tietyn alueen kunnankirjastojen yhteisjärjestelmään. Esimerkiksi Satakunnan yleisten kirjastojen kirjastokimppa Satakirjastot ja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen Helmet-kirjasto ovat kaksi erillistä kirjastoaluetta ja -järjestelmää. Mitään maksullistakaan palvelua ei ole kirjastopalautusten välittämiseen kirjastokimpasta toiseen. Poikkeuksena on ns. kaukopalvelu, mutta tuolloin kirja tai muu aineisto on jo alkujaan tilattu yleensä maksullisena kaukolainana kauempaa ihan toisesta kirjastosta oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Silloin tällöin aivan väärän kirjaston kirjoja palautuu vahingossa kirjastoihin - kuten...
Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä.
Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto
- Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
”Velisurmaaja” (tai ”Verinen poika”) on balladi, joka on eurooppalaisen kansanlaulun laji. Se on kertova, suullisesti periytynyt kansanlaulu, Asplundin sanoin: "Balladi on tapa kertoa tarina pukemalla se säe- ja sävelmäasuun" (s. 13). Suullisesti periytyneitä balladeja alettiin 1800-luvun loppupuolella julkaista arkkeina. ”Velisurmaaja” ilmestyi arkkina ensimmäisen kerran vuonna 1856. Balladista lajina on Anneli Asplundin kirjassa laaja selostus sen lisäksi, että siihen on koottu suuri määrä balladeja toisintoineen.”Velisurmaajan” tekstistä on Asplundin kirjassa 14 toisintoa. Niitä on tallennettu eri aikoina eri puolilta Suomea. Asplundin mukaan kansanomaisia toisintoja on tästä laulusta tallennettu suhteellisen vähän, koska se oli...
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Varmasti rengastettava lintu stressaantuu jonkin verran ja sen sydän esim. sykkii nopeammin kuin tavallisesti.
Lintujen rengastaminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jota harjoittavat koulutetut rengastajat eettisten ohjeiden mukaan. Siksi lintujen stressi saadaan pidettyä luultavasti minimissä. Luonnontieteellinen museo huolehtii rengastajarekisteristä ja käyttää rengastustietoja erilaisissa tutkimuksissa. Luomus.fi Miten rengastajaksi sekä Luomus.fi eettinen ohjeisto
Tarkempaa tietoa lintujen reaktioista voi kysyä kokeneilta rengastajilta esim. Birdlife lintuverkko tai Luonnontieteellisen museon facebook
"Hautaan asti humppaaa" on Eläkeläiset -yhtyeen huumoriversio ruotsalaisen hard rock -yhtye Europen tunnetuimmasta kappaleesta "The Final Countdown". Europe-yhtye julkaisi hittikappaleensa helmikuussa vuonna 1986.
Europe: "The Final Countdown":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Final_Countdown
Eläkeläiset: "Hautaan asti humppaa" -kappale YouTubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=U0XG-qg5BAc
Kyseessä on varmaankin Leena Laulajaisen lastenkirja Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello. Kirjan tyttö on Viivi eli Vivian Meri Virtanen (melkein 10), joka haluaa kanarialinnun mutta saa papukaijan. Hänen isänsä on luotsi Kaarle Akseli Virtanen, jolla on liikaa töitä. Ruusunen on Myrskytuulen puhuva laivapapukaija. Isännöitsijä Hypotenuusa pelaa shakkia kaktuksensa kanssa ja Kyheröinen on tornikyyhky joka tietää kaiken kelloista.
Kyllä Seitti-kortti käy edelleen. Jos korttia ei ole käytetty useisiin vuosiin, on asiakastiedot voitu siivota pois rekisteristä. Silloin tiedot pitää viedä sinne takaisin. Voit käydä kirjastossa tarkistamassa, että kortti on yhä aktiivinen ja yhteystiedot ajan tasalla. Ota varmuuden vuoksi kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan (esimerkiksi ajokortti).
1960-luvulla vaippa koostui kosteutta imevästä ja kosteuden pitävästä osasta kuten nykyään. Vaipat valmistettiin pääosin itse, joten imevänä osana käytettiin yleensä froteeta tai sideharsoa ja kuoriosana muovihousuja. Muovihousujen sisään oli saatavilla myös puuvillavanusta valmistettuja vaippoja, mutta ne olivat kalliita. Niitä tuli kuitenkin jo 1960-luvun loppupuolella äitiyspakkauksesta. Esimerkiksi Pampers valmisti jo 1960-luvulla vaippoja, jotka olivat ainakin mainostekstien mukaan "aikaansa edellä". Öisin saatettiin vaipan lisäksi pitää sängyssä suojusta, joka imi kosteuden sisäänsä.
Lähteet:
Marjo Malm: Lasten vaipat: Ympäristöllisistä, terveydellisistä ja taloudellisista näkökohdista https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-...
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Nämä kirjat on valittu Pasilan kirjaston lastenosastolta
Astrid Lindgren koko tuotanto
-Blyton : Salaisuus-sarja, Viisikko-sarja, Seikkailu-sarja
Kaarla : Pet agents-sarja
-Kolu : Me rosvolat-sarja
Milway : HOtelli Flamingo-sarja
-Nopola : Risto Räppääjä-sarja, Heinähattu ja Vilttitossu-sarja
-Noronen : Supermarsu-sarja
-Parvela: Ella-sarja
-Riddell : Ottilia-sarja, Ada Gootti-sarja
-Salmi : Puluboi-sarja
-Shireen : Outometsä-sarja
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin.Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen...
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
