Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mistä tulee sanonta: mennä kylään, käydä kylässä. Mistä tämä kylä tulee? 675 Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
Onko parivaljakon Sjöwall-Wahlöö kaikkia mahdollisia kirjoja lainattavissa? 1666 Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi. ROSEANNA, 1965 - suom. MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -...
Mikä on etunimen Erkko alkuperä? 1253 Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Etsin määritelmiä käsitteelle pedagoginen vuorovaikutus 2932 Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen. Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole. http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh… Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi. Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä. Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Mikä mahtaa olla jouluinen/talvinen satu, jossa varastetaan revontulet ja ne saadaan takaisin ajattelemalla lämpimiä asioita, kun jää sulaa? Kuuntelin lapsena… 2869 Kyseessä on ilmeisesti kuunnelma nimeltä Kadonnut lahjasäkki. Tekijäksi on mainittu Kaija Tukia ja julkaisijaksi Pelastakaa Lapset ry.
Lainasin kirjan Kirkkonummen pääkirjaston lasten ja nuorten osastolta joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa ei ollut kuvia, ja arvioin sen olleen korkeintaan pari… 111 Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Olisin kiinnostunut tietämään, onko ns pihasoittajista ja pihalaulajista kirjoitettu mitään tietoja. Sodanjälkeen havoittuneet ja vammautuneet sodasta… 129 Katu- ja pihasoittoa Helsingissä on tutkinut Kristiina Eronen, jonka opinnäytteiden viite- ja saatavuustiedot löytyvät Finna-hakupalvelusta. Nämä opinnäytteet eivät ole lainattavissa. Eronen on esimerkiksi tehnyt katu- ja pihasoitosta kyselyn vuonna 1979. Hän on kirjoittanut myös artikkelin aiheesta ”Musiikin suunta” -lehden vuoden 1983 numeroon 4, jonka teemana on katumusiikki. Eromaa kertoo artikkelissaan katumusiikin historiasta Suomessa. 1920-30-luvulla katusoitosta tuli luvanvaraista ja soittolupia myönnettiin vain invalideille, jotka eivät pystyneet hankkimaan elantoaan muilla tavoilla. Katusoitto ei ollut enää vapaata ammatinharjoittamista, vaan siitä tuli köyhäinhoitoa. Katusoittajat eivät saaneet virallisesti pyytää rahaa,...
Koska Fennia-viinaa on valmistettu ja myyty Suomessa? Ehkä jo ennen kieltolakia? 1470 Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus: "Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan. Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23. Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta: http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/ Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907 http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… " Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Tietoa olosuhteista ja tunnelmista Hangossa talvisodan syttyessä 1939 ja Hangon evakuoinnista 1940 sekä asukkaiden palaamisesta Hankoon 359 Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset: Romaanit: Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975 Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003 Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017 Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971   Tietokirjat: Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011 Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012 Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017 Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014 Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987 Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015   Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Tarvitsisin tietoa ja kuvia 1600-luvun naamiaisista, mistähän löytyisi? 1184 Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus. Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa. http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Kysyisin montako 16-20 vuotiasta on Suomessa? Ja vielä, saisiko jostain selville saman tiedon kunnittain ja/tai maakunnittain. 2149 Tilastot laahaavat aina hiukan järjessä, joten tuoreimmat tiedot Suomen väestön määristä ovat vuodelta 2009. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 16–20-vuotiaita 334 196, heistä 170 538 miehiä ja 163 658 naisia. Tarkemmin ikäryhmittäin jakauma menee näin: 16-vuotiaita 65 965, 17-vuotiaita 68 049, 18-vuotiaita 66 980, 19-vuotiaita 67 523 ja 20-vuotiaita 65 679. Osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E… löytyy tietokanta, jossa ikäjakaumaa voi tarkastella myös kunnittain. Maakunnat saat näkyviin, kun vaihdat ensimmäisen valintataulukon yläpuolella olevasta valikosta kohdan ”Maakunnat 2010”.
Kysyisin J. H. Erkon runosta. Eli millainen on kokonaisena J. H. Erkon runo "Mistä laitan joulukuusen kukkasia, mistä? - punonko ne pilvilinnan lumitähtösistä?" … 914 J. H. Erkon runo Lumitähtiä julkaistiin Joulukontti-lehdessä 1.12.1906. Voitte lukea runon lehden digitoidusta numerosta, joka aukeaa alla olevasta linkistä. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354466?term=LAITAN… Runo on luettavissa myös esimerkiksi J. H. Erkon Koottujen teosten toisesta osasta. "Vanhojen mestarien" (mm. Immi Hellénin, Larin Kyöstin, Eino Leinon, Zacharias Topeliuksen) joulurunoja löytyy runsaasti esimerkiksi teoksista Lapsuuden joulu : Rakkaimmat joulurunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2005, useita painoksia) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1 ja Osa 2 (toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979 ja 1980). https://finna.fi/
Onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla suomenkielisenä alkuperäisiä raakoja Grimmin satuja? Entä sellaista Tuhannen ja yhden yön satukirjaa, jossa on… 1279 Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja. Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Etsin A.A. Milnen runon suomennosta ja se voisi löytyä teoksesta Nyt ollaan kuusivuotiaita ja voisi olla juuri tuo runokin. Se alkaa englanninksi sanoilla … 774 Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
Mitä tapahtui Curt Lindströmin 1995 saamalle jääkiekon MM-kultamitalille? 1608 Suomen jääkiekkomaajoukkueen 1995 voittama MM- pokaali on Suomen jääkiekkomuseossa. Museon osoite on Vapriikki, PL 487, 33101 Tampere, Puh. (03) 3146 6966. Curt Lindström on tosiaan saanut myös henkilökohtaisen mitalin. Sen kohtalo ei ole tiedossa, kerrottiin jääkiekkomuseosta. Todennäköisesti mitali on edelleen hänen omistuksessaan.
Varsin moni julkisissa tiloissa (busseissa, ulkosalla) oleva kello on edelleen talviajassa eli tunnin jäljessä "oikeaa" aikaa. Venäjä on ilmoittanut jättävänsä… 1646 Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat: http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106: "Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Teen käännöstä, jossa esiintyy seuraava lainaus Euripideen Medeiasta: "Oh my soul, force not the mother's hand to slay the child.” Ilmeisesti "motherin"… 939 Euripideen Medeiasta on kaksi suomennosta. Kyseinen kohta näyttäisi kuuluvan Otto Mannisen suomennoksessa vuodelta 1949 seuraavasti: Sit´ älä saata sydän, syykses, tekoa! Heit’ armahda sä koito, lasten elää suo! Kirsti Simonsuuri suomensi saman kohdan 50 vuotta myöhemmin näin: Voi, älä sydämeni, älä tee tätä tekoa. Anna lasten elää, sinä onneton, armahda heitä! (Kirsti Simonsuuri, 1999) Lähteet: http://www.gutenberg.org/files/35451/35451-h/35451-h.htm http://classics.mit.edu/Euripides/medea.html http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Medea-(play) https://finna.fi Euripides: Medeia (suom. Kirsti Simonsuuri, Lasipalatsi, 1999) Eruipides: Medeia. Ifigenia Auliissa (suom. Otto Manninen ja K.V.L. Jalkanen, WSOY, 1998)
Tyttö-/nuortenkirja, joka kertoi nuoresta polkupyörällä kulkevasta puutarhaneuvojasta. Olen lukenut 50-60 luvun vaihteessa. 168 Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958. Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Löytyykö mistään maailmalta tietoja koronaviruksen tarttumisesta tuotantoeläimiin? 224 Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/ https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Jostain lehdestä jokamiehenoikeusaiheisesta kirjoituksesta luin, että Suomessa joku maanomistaja löysi mailtaan luvatta rakennetun mökin, jossa eleli kaksi… 124 Hei! Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta.