Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
1) Laulun pätkän alkuperä ei selvinnyt. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
2) Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon "Maalaiskylän idylli". Muuten runo meni kuten kysyjä sanoo, mutta ennen sitä alku kuului (kuuntelun perusteella): "Renki makkoo aitassa ja välliin kylykee kiäntää, illaks syöty kokkeljpiimä sillon tällö iäntää."
3) Tällainen elokuva on lähetetty 1980-luvun lopulla: CINTEC IN ZORI (Soitto aamunkoitteessa, A Song at Dawn). Lähetetty 9.12.1989 klo 22:08 TV2. Kesto 138 min 27 sek. Ohjaaja Dinu Tanase. Meidän tietojemme mukaan elokuva vuodelta 1987, IMDB sanoo...
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Tässä muutama osoite:
http://www.geocities.com/TimesSquare/Alley/1557/fonts1.htm
http://www.pathcom.com/~newmoon/alpha.htm
From: http://www.thekindred.com/vampires/occult/occult.html
Lisää löydät hakukoneilla käyttämällä fraasia "witch's alphabet"
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
Hei
Lyhyt vastaus on: Nauru on stressin, jännityksen ja helpotuksen refleksi, josta on kehittynyt myös sosiaalinen työkalu. Nauru alkaa Ventromedial prefrontal cortexissa ja limbisessä systeemistä ainakin hippocampus ja amygdala ovat mukana sen tuotannossa.
Suomeksi naurun biologiasta ei löydy kirjoja tai tutkimuksia. Englanniksi löytyy melko paljon. Tässä muutamia kirjoja.
Stearns, Frederic Rudolph (1972). Laughing: Physiology, Pathology, Psychology, Pathopsychology and Development. Springfield, Ill., Thomas. pp. 59–65. ISBN 978-0398024208.
Kawakami, Kiyobumi; Takai-Kawakami, Kiyoko; Tomonaga, Masaki; Suzuki, Juri; Kusaka, Tomiyo; Okai, Takashi (2006). "Origins of smile and laughter: A preliminary study" (PDF...
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä...
Mangamuotoista filosofiateosta en valitettavasti ainakaan kirjaston kokoelmista löytänyt. Tietysti monet mangasarjat itsesään esittelevät japanilaista elämänfilosofiaa, hyvän ja pahan välistä taistelua ja uskonnollista ajattelua. Esimerkiksi Osamu Tezukan Buddha-sarja esittelee buddhalaisuuden perustajan elämää ja ajattelua. Valitettavasti sarja on osittain kadonnut kirjastosta. Keräsin listaan jotain muita filosofiaan konkreettisesti johdattavia kirjoja.
Suomen tietokirjailijat ry jakoi taannoin nuorille (yläkoululaisille ja lukiolaisille) sopivia tietokirjavinkkejä. Listan kirjoista filosofiaan liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Jakonen, Jukka-Pekka : Kokonaisuuden näkemisen taito - johdatus integraaliseen...
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
Elämän tarkoitusta on kysytty palvelussa usein ennenkin. Vanhoja vastauksia pääsee katsomaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=el%C3%A4m%C3%A4n+tarkoitus
Jos outfitilla tarkoitetaan asukokonaisuutta, ainakin tämän kirjastonhoitajan tämänhetkiset vaatteet ovat sen verran vanhoja ja nuhjuisia, että niillä tuskin on kovinkaan suurta rahallista arvoa. Uutena vaatteet ovat maksaneet yhteensä noin 160 €, kun itse tehtyjen vaatteiden työlle ei lasketa hintaa.
