Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Turun seudun arkkitehtuurioppaassa (Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin, 2013) on maininta osoitteesta Ursininkatu 12 b. Taloyhtiö on merkitty kirjaan nimellä As Oy Birgerinkatu 12 b. Nykyisissä asunnonvälitystiedoissa nimi on Asunto Oy Turun Birgerinhelmi. Ursininkatu oli nimeltään Birgerinkatu vuoteen 1953 asti. Kyseisestä talosta mainitaan oppaassa seuraavaa:Arkkitehti: Aarne Eklund, 1938-1939. Funktionalistinen asuinkerrostalo, pihalla on Eklundin 1938 suunnittelema ulkorakennus.Yliopistosäätiön sivuilla kerrotaan, että Åbo Pappersindustri Ab:n johtaja Gunnar Söderström rakennutti talon, kun kaupunki kärsi asuntopulasta. Leipurimestari Matti Petander (17.8.1874-29.11.1961) omisti talosta puolet, niin kuin myöhemmin hänen poikansa John...
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa...
Olisikohan kyseessä ehkä TV1:ssä vuonna 1983 esitetty Veli-Matti Saikkosen ohjaama Maailman viimeinen perhe?
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1430354
- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Niin kuin kiitetyn Juudas Iskariot -tutkielman Judas : the troubling history of the renegade apostle (USA:ssa Judas : the most hated name in history) mainiossa teoksessaan huomauttaa, juutalaisessa kulttuurissa etunimi Juudas on yhä käytössä. Suosituimpiin nimiin se ei ehkä kuulu, mutta kantajia sillä edelleen on. On hyvä huomata, että juutalaisuudessa nimeen ei liity sellaista petturuuden painolastia kuin kristityssä maailmassa. Samoin kannattaa pitää mielessä, että meille länsimaisista kielistä tutut nimen muodot variaatioineen (Judas, Judah, Jude, Juudas jne.) eivät sellaisinaan esiinny hepreankielisessä Israelissa, jossa vastaava nimi on Yehudah ja sen modernisoitu versio Yehuda.
Säkeet – joissa päivä tarkalleen ottaen ei vaihdu, vaan taipuu iltaan – eivät ole Leinoa, vaan kaiketikin Leidéniä. Ne kuuluvat Hannu Leidénin tilaustyönä Valion Voimariini-mainokseen vuonna 2000 tehtyyn musiikkikappaleeseen, jonka siinä tulkitsi laulaja Bablo. Mainoksen musiikki sai aikanaan jonkin verran mediahuomiota siksi, että sen katsottiin varsin läheisesti muistuttavan Bob Dylanin kappaletta Not dark yet.YouTubesta löytyy mainoksesta versio ilman säettä "Yön viileään huntuun kuu-ukko pukeutuu". Verkkojuttelusivustoilta löytyy kuitenkin tämän säkeen sisältäviä muisteloita kyseisestä mainoksesta, joten siitä lienee esitetty kahtena eri pituisena versiona.Juuso Kujala, Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan...
Tunnin vesijuoksu tavanomaisella vauhdilla kuluttaa 789.6 kcal ja kävely (3 km/h) 236.2 kcal, joten näyttäisi siltä, että "vesikävely" on tehokkaampi liikuntamuoto kuin kävely.
Energiankulutuksen eri liikuntamuodoilla määrittelet helposti nettiosoitteesta :
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet/energycosts.pl
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
Etsimänne teos on suomennettu jo vuonna 1916 ja suomentajana on Huugo Jalkanen. Alla tarkat tiedot teoksesta, mikäli haluatte tilata teoksen kauttamme kaukolainaksi.
Hofmannsthal, Hugo von, Jokamies: vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta / suomentanut Huugo Jalkanen. Helsingissä : Otava, 1916.
Teatterikorkeakoulun kirjaston tietokannasta löytyy tieto, että Anja Samooja on suomentanut Suomen teatteriliitolle ao. tekstin ja se löytyy em. kirjastosta monisteena (37 sivua).
Jokamies : jokamiehen autuuden kuvastin : myöhaiskeskiaikaisen hollantilaisen ja englantilaisen tekstin mukaan suom. Anja Samooja. Helsinki : Suomen Teatteriliitto, [s.a.].
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio...
Viimeiset pääsykokeet, joihin kaikki oppikouluun pyrkijät joutuivat osallistumaan, pidettiin vuonna 1971. 1.5.1972 voimaan astunut asetus oppilaiden ottamisesta oppikouluun (310/1972) kumosi vuodesta 1954 noudatetun asetuksen oppikoulun pääsytutkinnosta (481/1954). Vuodesta 1972 lähtien oppilaiden ottamisesta vastasi rehtorin johtama kouluunottotoimikunta.Kesäkuun alussa otettiin oppikoulun ensimmäiselle luokalle uusia oppilaita ilman pääsytutkintoa enintään 80% uusien oppilaiden todennäköisestä kokonaismäärästä. Hakijat pisteytettiin säädettyjen kriteerien perusteella ja oppikouluun pääsyn edellytyksenä oli, että pyrkijä saavutti kouluhallituksen ohjeiden mukaan laskettavan yhteispistemäärän. Jos hyväksyttyjä oppilaita oli enemmän kuin...
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
