Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä....
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www...
Vaihto-oppilastoiminnasta kertovat mm. seuraavat kotimaiset romaanit :
-Jaantila, Anu : Jenkkivuosi, Dear Sanna, Sanna ja Sam forever
Joutsen, Britta-Lisa : Taivas, mikä sisar WS 1969
-Lehtinen, Tuija : Mirkka, Masa ja Miss Usa O 1994
-Lehtinen, Tuija : Saimi ja Selma : tornihuoneen uusi kingi O 2018
-Lähteenmäki, Laura : Aleksandra suuri WS 2010
-Nuotio, Eppu : Venla T:n se ainoa oikea O 2015
Australia tapahtumapaikkana on mm. seuraavissa kirjoissa :
McCullough, Collen : Okalinnut
McKinley, Tamara teokset
Swan, Anni : Arnellin perhe
Turner, Ethel : Seitsemän sisarusta, Sisarusten varttuessa
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä. Varaushyllyssä olevan varauksen noutoaikaa ei voi pidentää mikäli siitä on varauksia. Jos jonossa on lukittuja varauksia niin aktiivinen eli lukitsematon varaus hyppää lukittujen varausten ohi. Näin ollen varausjono ei seiso vaan etenee, lukitut varaukset eivät hidasta varausjonon etenemistä.
Lukitse varauksesi lomalla | Helmet
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan.
Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli.
Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
Ilmaus on peräisin sotilasslangista. Kannibalismissa ihminen tai eläin syö oman lajinsa edustajan. Toisessa maailmansodassa armeijassa korjattiin vaurioituneita kulkuneuvoja ottamalla varaosia toisista, yleensä pahemmin vaurioituneista kulkuneuvoista. Samoin pahoja tappioita kärsineitä yksiköitä saatettiin täydentää toisista yksiköistä otetuilla joukoilla. Näin kahdesta epäkuntoisesta tai vajaasta saatiin yksi toimiva tai täysilukuinen. Prosessin saattoi myös nähdä niin, että siinä yksi "haavoittunut" yksilö uhrattiin toisen "ravinnoksi". Siksi alettiin puhua kannibalismista, kun vaikka lentokoneeseen saatiin kaivattu uusi siipi samanmallisen lentokoneen hylystä. Ilmaisu levisi sodan jälkeen yleiseen käyttöön. Vähitellen se...
Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Kysymys koskee erikoisalaa, josta meillä yleisessä kirjastossa ei valitettavasti löydy lähteitä ja tämän alan erikoiskirjastoja ei palvelussamme ole mukana. Ehdottaisin, että kysyisitte asiasta tullista, palautelomake on heidän yhteydenottokanavansa tai Poliisista, Poliisin kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/palaute ja https://www.polamk.fi/kirjasto
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/...
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones (1944) ei ole suomennettu. Teos on käännetty englanniksi ja julkaistu samalla nimellä kuin espanjankielinen alkuteoskin. Englanninkielistä käännöstä Borgesin teoksestä näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopistonkirjastossa. Koska kyse ei ole kurssikirjasta, teos pitäisi olla tilattavissa kaukolainaksi lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://es.wikipedia.org/wiki/Ficciones
http://en.wikipedia.org/wiki/Ficciones
