Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Dokumenttien kääntäminen onnistuu Google-kääntäjä-sivustolla (https://translate.google.com/), jossa voi valita koneeltaan tiedoston, jonka haluaa käännettäväksi. Sivusto kääntää korkeintaan 10 Mt:n kokoisia dokumentteja.
Ohje dokumentin kääntämiseen tietokoneella (https://support.google.com/translate/answer/2534559?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi):
Siirry tietokoneella Google Kääntäjään.
Valitse vasemmasta yläreunasta Dokumentit.
Valitse Selaa tietokonetta ja käännettävä tiedosto.
Valitse käännöksen kohdekieli klikkaamalla oikeasta yläreunasta alanuolta .
Valitse Käännä.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Lefkaksen (käytetään myös nimeä Lefkada) saaresta löytyy tietoa useista Kreikan saaria käsittelevistä kirjoista.
Piki-kirjastojen alueella uusimpia kirjoja ovat:
Greek islands (Lonely Planet), 2004
Kreikan saaret (Kaupunkikirjat), 2003
Seuraavista lehdistä löytyy artikkeli Leftaksen saaresta:
Matkaopas 2006, nro 1
Matkalehti 2002, nro 3
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Portugalissa on käytössä kaksi aikavyöhykettä: Manner-Portugali ja Madeira noudattavat aikavyöhykettä UTC+00:00 (kesäaikaan UTC+01:00) ja Portugaliin kuuluvat Azorit UTC-01:00 (kesäaikaan UTC+00:00).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_in_Portugal
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Standard_time_zones_…
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),...
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Tiedustelin sanonnan alkuperää Kotimaisten kielten keskuksesta ja he vastasivat näin:
Sanonta ”pelti paljaana” on suosittu ainakin rap-lyriikoissa ja vaikkapa kuntosaliharrastajien keskuudessa. Esimerkiksi rap-artisti Uniikki lauloi pelti paljaana olemisesta kappaleessaan Paita pois jo vuonna 2012. Ilmeisesti pelti ja yläpelti tarkoittavat sanonnan yhteydessä samaa; yläpelti vain korostaa, että kyse on nimenomaan kehon yläosan verhoamattomuudesta.
Ikävä kyllä meillä ei ole tietoa sanonnan alkuperästä, ainoastaan arvauksia. Ehkäpä miehen alaston, treenattu yläruumis tuo mieleen peltipinnan.
Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862...
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista::
https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
