Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Suomessa liivi on pakollinen aina, kun kuormassa on ADR-tuotteita eli vaarallisia aineita. Pakollisuus koskee käytännössä siis ammattiautoilijota ei henkilöautoja.
Ainakin seuraavissa Euroopan maissa on kuljettajalla oltava mukana heijastava turvaliivi, jota on käytettävä hätätilanteessa. Ranska, Espanja, Italia, Itävalta, Kroatia, Portugali ja Tšekki.
Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry www.skal.fi/files/3743/0908_osa_B.doc
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi.
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Angelika-sarjassa on 12 osaa, ja viimeinen suomennettu on vuodelta 1986. Kirjojen järjestys on seuraava:
Angelika
Angelika ja kuningas
Angelika ja sulttaani
Angelika kapinoi
Angelika ja rakkaus
Kreivitär Angelika
Angelikan kiusaus
Angelika ja demoni
Angelika ja varjojen salaliitto
Angelika uhmaa kohtaloa
Angelika ja toiveiden tie
Angelikan voitto
Kaikki nämä teokset ovat saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/ voit tarkastella kirjojen saatavuustietoja. Jos kirjastokorttiisi on liitetty PIN-koodi, voit myös esimerkiksi tilata kirjoja HelMet –palvelun avulla lähikirjastoosi. Tällöin niteistä peritään varausmaksu, 50 senttiä niteeltä.
Kirjailijasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta- palstalta, ja...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:
https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8…
Mikäli tarkoitat lautapelejä, niitä voi tarjota kirjastojen kokoelmiin. Pelin täytyy kuitenkin olla hyväkuntoinen ja kaikkien osien tallessa. Konsoli- ja pc-pelit puolestaan kirjastot hankkivat yleensä omien hankintakanaviensa kautta. Käytetyn pelin ottamisessa kokoelmiin on riskinä esimerkiksi, että pelilevy tai -muistikortti on vaurioitunut ja siksi peli on lahjoitettu pois. Vikoja ei aina silmämääräisesti näe. Konsolipeleihin ei kuitenkaan tarvitse hankkia kirjastolisenssiä.
Hei,
vastaukseni perustuu lähinnä Pekka Leinon kirjaan Kirkko ja perusoikeudet sekä muutamaan muuhun tutkimukseen.
Viittaamasi laki on vanha.
Jo vuonna 1869 säädettiin kirkkolaki, joka sisälsi osittaisen uskonnonvapauden tunnusmerkistöä. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon jäsenelle muodollisen mahdollisuuden erota kirkosta liittyäkseen toiseen kirkkokuntaan. Kirkkolain yhteydessä kumottiin lisäksi vuodesta 1726 asti voimassa ollut säädökset, jotka olivat kieltäneet herätysliikkeiden kokoontumiset.
Todennäköisesti tarkoitat kuitenkin vuoden 1889 niin sanottua eriuskolakia. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon lisäksi muille protestanttisille kirkkokunnille mahdollisuuden rekisteröityä uskonnollisiksi yhdyskunniksi....
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80...
Tavallisimmin eniten munia kerralla munivaksi linnuksi mainitaan meillä Suomessakin elävä peltopyy (Perdix perdix), jonka pesässä munia voi olla jopa kaksikymmentä – joidenkin lähteiden mukaan tätäkin enemmän. Joidenkin vesilintujen pesistä voi löytyä tätä suurempiakin munamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että samaan pesään on voinut munia useampi naaras.Millä linnulla eniten munia? (suomenluonto.fi) These Animals Spawn the Most Offspring in One Go (nationalgeographic.com) Grey partridge - Fascination Wildlife Grey Partridge (Perdix perdix) Dimensions & Drawings | Dimensions.com
Lukihäiriöt on periaatteessa tunnettu paljon ennen kuin tietoisuus niistä on ratkaisevasti alkanut näkyä kouluopetuksessa. Vielä 1960-luvulla syntyneet koululaisetkin ovat saaneet kärsiä ongelman vajavaisesta tunnistamisesta. Oppimisvaikeudet on ehkä havaittu ja mahdollisuuksien mukaan tarjottu tukiopetusta, kuitenkaan erityisesti tunnistamatta ongelmien kielellistä perustaa. Tilannetta kuvastaa hyvin Tarja Nenosen ja Aino Kojon kokoamasta kirjasta 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen löytyvä muistelus: "En osannut lukea, ja sitä varten kouluun mennään, et opitaan. Mulla oli lukihäiriö tai jotain muuta vastaavaa, kun mä kävin niin sanotussa tukiopetuksessa, -- Oon joskus aikuisena kysyny, et ku mul on...
Finlex.fi sisältää nykyään ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
Eduskunnan sivuilta löytyvässä lainsäädännön tekstien esittelyssä kerrotaan, että verkossa julkaistava säädöskokoelman sähköinen versio on vuoden 2012 alusta lähtien ensisijainen julkaisumuoto. Siellä mainitaan myös, että lakikirjoissa julkaistaan ajantasaistettuja versioita kotimaisista laeista. Nämä toimitetut lakitekstit eivät ole virallisia säädöslähteitä, mutta käytännössä niitä käytetään oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Painetuissa lakikirjoissa kerrotaan, mihin asti säädösmuutoksia on seurattu.
