Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa...
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä...
Matti Johannes Koivulta on tähän mennessä julkaistu seuraavat laulunuotinnokset:
"80-luvun lapset" kokoelmassa Hits: Suomipopin sankarimiehet (F-Kustannus, 2013)
"Jos muutat mielesi" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 3 (F-Kustannus, 2014)
"Tyhjäksi jätetty" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 4 (F-Kustannus, 2015)
"Lupaa ettet lähde koskaan" kokoelmassa SuomiLOVE: laulukirja (F-Kustannus, 2015)
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
Kappale on Wolfgang Amadeus Mozartin vuonna 1786 säveltämä "Rondo", joka löytyy kirjastojen luetteloista yhtenäistetyllä nimekkeellä "Rondot, piano, KV494, F-duuri". Mozart yhdisti myöhemmin tämän "Rondon" teosluettelonumerolla KV533 oleviin "Allegro und Andante" -osiin. Näistä osista muodostui pianosonaatti nro 15 (Sonaatit, piano, KV533, F-duuri).
Lähteet:
Poroila, Heikki: Aarteista suurin : Wolfgang Amadeus Mozartin sävellykset (Honkakirja, 2020)
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Wolfgang Amadeus Mozart : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020):
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2020/10/Mozart.pdf
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
Kirjassa
Luetaan yhdessä : satuja ja tarinoita / kuv. Eric Kincaid ; suom. Nora Rutanen. - Östersundom : Kirjalito , 1982. - ISBN 951-28-0785-8 (sid.)
on nuo sadut.
Mats-Eric Nilsson luetteloi kirjassaan Aitoja makuja ympäri eri raaka-aineita vuosikauden mukaan. Siinä kerrotaan muun muassa, että mandariinit ovat parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun. Muita kausiruokateoksia ovat mm. Tuuli Kaskisen Kausiruokaa - Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville ja Ewa Skiöldebrandin Parasta kausiruokaa.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Taruolennot ja mielikuvitusotukset eivät kai oikeasti voi sanoa mitään, tai sitten niiden suuhun voi laittaa mitä hyvänsä ääntä. Thorbjörn Egner on kirjoittanut mainion kirjan Satu hammaspeikoista, jossa hammaspeikot Möö ja Paa tekevät pahojaan lapsen suussa. Ne sanovat vaikka mitä, kannattaa lukea. Kirjan voi lainata Kuopion kirjastosta.
Elokuvien ikärajat muuttuivat 1.1.2012 alkaen. Ne menevät nykyään näin: Sallittu kaikenikäisille, K-7, K-12, K-16 ja K-18 eli vain aikuisille. K-15 elokuvia ei enää ole. 15-vuotias pystyy lainaamaan yli 12-vuotiaille sallittuja elokuvia. K-16 -elokuvia 15-vuotias voi lainata esim. vanhempiensa seurassa. Tällöin elokuva lainataan vanhempien kortille.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan hevosen nimi tarkoittaa tuulta (Wind). Pelkään pahoin, ettei teoksen suomentaja ole kuitenkaan tyytynyt kääntämään Windiä suoraan Tuuleksi. Nimi voi yhtä hyvin olla Puhuri tai vaikkapa Tuulispää. Olen koettanut metsästää nimeä, mutta valitettavasti meiltä Turusta ei löydy Winnetou-trilogiasta kuin sarjan ensimmäinen osa: Erämaan kostaja (tai Winnetoun kosto). Siinä ei hevosen nimeä mainita. Puhutaan ainoastaan hevosesta, joka on komein ilmestys ikinä.
Lastenkirjainstituutti täydentää vastausta näin:
"Voi olla, että Winnetoun hevosen nimeä ei ole koskaan käännetty tai edes kirjoitettu suomenkieliseen kirjaan. Tällä sivulla on lainaus siitä kirjasta (Old Surehand I), jossa nimi Iltschi...
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Kaksi kirjaa Kaikkosen suvusta löytyi. Kirjojen tiedoista ei käy ilmi, minkä paikkakunnan Kaikkosia he ovat.
- Kaikkosista Mankisiin (1991). Löytyy Vaalan kirjastosta.
- Pekka Kaikkonen : Historiaa yhden suvun kautta / Esko Kaikkonen (2015). Löytyy ainakin Ylä-Savon Rutakko-kirjastoista.
Voit saada kirjat kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
