Antigeenit ovat rakenteita, joita vastaan immuuni- eli puolustusjärjestelmämme reagoi. Useimmiten sanaa käytetään erilaisten taudinaiheuttajien, kuten virusten ja bakteerien, yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi erilaisista virusantigeeneista, joista esimerkkinä Covid-19-pandemian yhteydessä tunnetuksi tulleet SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevat piikkiproteiiniantigeenit, joita hyödynnetään taudin diagnostiikassa.
Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita eli autoantigeenejä kohtaan. Auto-etuliite juontuu kreikan sanasta autos, ja tarkoittaa omaa tai itseä. Autoantigeenit ovat perinnöllisiä eli perintötekijöidemme määrittämiä. Autoimmuunitautien perinnöllisyys ei kuitenkaan liity näiden antigeenien...
Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Yritysten kasvomaskipakkoa Suomessa on hieman hankala selvittää. Se ei välttämättä näy uutisoinnissa ja voi olla hyvin paikallista.
Nyt lokakuussa muutamat toimijat ovat kuitenkin päätyneet kasvomaskipakkoon. Esim. Kymsoten sairaalat Vaasassa ja Kymenlaaksossa ja HUS pääkaupunkiseudulla
Yle. Ravikatsomoiden sisätiloissa on myös maskipakko MT Ravinetti. Turun kaupunki on määrännyt kasvomaskipakon kaupungin sisäliikuntatiloihin Auran aallot.
Kaupan Liitto ei suosita maskipakkoa. "Liiton mukaan kaupan henkilöstöllä ei ole lain sallimia keinoja estää maskittomien asiakkaiden asioimista, joten maskipakon määrääminen ei ole suositeltavaa." MTV uutiset
Suomessa maskipakkoa ei ole otettu käyttöön valtion toimesta, mutta monessa...
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit...
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Vuodelta 1968 peräisin olevaa italialais-ranskalais-jugoslavialais-saksalaista yhteistuotantosarjaa Le avventure di Ulisse ei valitettavasti ole saatavissa tallenteena kotimaisista kirjastoista. Meillä nimellä Odysseia televisioitu 8-osainen sarja on esitetty MTV:n ohjelmistossa vuosina 1973, 1977 ja 1982.Odysseus: Tv-sarja Odysseia | Muistikuvaputki | yle.fi
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa.
Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja (Sanoma Magazines Finland 2006-2013)
Katy Birchall: It Girl -sarja (Bazar 2016-2017)
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter (WSOY 2021)
Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (Gummerus 2012-2014)
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot (Karisto 2022)
Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja (Tammi 1991-2005)
Joanna Nadin: Rachel Riley -sarja (Gummerus 2009-2016)
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Olisikohan kyseessä Heikki Valkaman Laserjuuri? Siinä liikutaan Japanin ohella Kreikassa ja käydään myös kreikkalaisessa luostarissa jäljittämässä vanhaa kirjoitusta, jonka avulla yritetään löytää muinainen maustekasvi.
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna islamilaisten juhlapäivien ajankohta siis vaihtelee noin 11 päivän verran vuosittain. Juhlien alkamispäivään ja kestoon vaikuttavat myös kuun vaiheiden havaittavuus eri alueilla sekä vallitsevat perinteet. Vuonna 2015 pyhän ramadan-kuukauden päättymistä juhlistava, yhdestä kolmeen päivään kestävä id al-fitr vietettiin 17. heinäkuuta alkaen. Mekkaan suoritettavan pyhiinvaelluksen ajankohta hajj, kestoltaan viisi tai kuusi päivää, oli 21.–26. syyskuuta. Hajjin yhteydessä juhlistetaan islamilaisen vuoden päättymistä eli id al-adhaa, jota vietettiin 24. syyskuuta alkaen neljän päivän ajan.
Lähteet:
https://...
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/...
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Löydät nämä kirjastot helposti Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut. Klikkaa välilehti auki, niin näet pudotusvalikon, jossa on lista erilaisista kirjastojen tarjoamista palveluista. Listasta voit tarkistaa, missä kirjastossa tarvitsemaasi palvelua on tarjolla.
Töölön kirjastossa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI