Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
1. Paitsi, että kirjastotyö on muuttumassa ja osin jo muuttunutkin, myös asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet. Aikuisten keskuudessa voi selvästi havaita suuria hämmennyksen tunteita kun he huomaavat, että eivät juurikaan tunne lasten ja nuorten median käyttötapoja tai eivät itse koe selviytyvänsä uusien medialaitteiden käytössä. Tiedonhaun- ja hallinnantaidot ovat kaikissa ikäryhmissä kovasti yksipuolistuneet ja myös kirjastoammattilaisten omissa taidoissa voisi olla parantamisen varaa. Esimerkiksi kirjastoammattilaisten käyttämät opetusmallit ovat tukeutuneet pitkälti kirjallisiin lähteisiin ja näkökulma tiedonhankintaan on ollut hyvin teknologispainotteinen. Sosiaalisen median myötä myös tiedonhankinnan kanavat ovat muuttuneet.
Tällä...
Viljami Peltoniemen sanoittamana kappale löytyy tästä nuottikirjasta sekakuorolle sovitettuna: Aaro Kentalan nuottikirja 1: Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle / Aaro Kentala (1987).
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa ei ole, mutta voit saada kirjan kaukolainaksi muista kirjastoista.
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Valitettavasti Sokojärven arboretumista (muisto- tai puistometsä) ei valitettavasti löydy kovin paljoa tietoa, mutta Lieksan kirjaston kotiseutuosaston lehtileikearkistosta löytyy sentään muutama lehtileike paikasta. Kyseessä on Reittu Nevalaisen 1930-luvulla perustama puulajipuisto (Lieksan Lehti 30.9.1989 ja Lieksan Lehti 7.7.1990).Kysyin asiasta Facebookin Puskaradio Lieksa -ryhmässä, jossa osattiin kertoa, että paikka sijaitsee Nevalaisen Puutarhalta (Sokojärventie 53) n. kilometrin vasemmalla. Aikaisemmin paikka oli tosiaan Nevalaisten suvun omistama, mutta nykyisin paikka on ilmeisesti Lieksan kaupungin hallussa. Ymmärtääkseni paikassa voi edelleenkin vierailla, mutta varmuutta en tähän valitettavasti saanut.Paikasta on kirjoitettu...
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :...
Meillä oli vuosi sitten Soturikissat-tapahtuma, johon osallistui 35 henkeä. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa järjestää uutta, mutta voin kertoa meidän nuortenkirjastonhoitajalle, että uuteen tapahtumaan voisi löytyä innostuneita.
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Toivottavasti seuraavista tiedoista on sinulle jotain hyötyä:
OECD:n julkaisu Revenue Statistics in Africa 2019.
https://www.oecd.org/ctp/revenue-statistics-in-africa-2617653x.htm
Vuoden 2016 laitosta voi lainata eduskunnan kirjastosta.
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä...
Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä...
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
Käytöksellään kummastusta herättäneet eläimet olivat kiinalaisia lampaita. Yhdessä tapahtumapaikan 34 lammasaitauksesta lampaat alkoivat yhtäkkiä kävellä ympyrää –muutama lammas aloitti, loput seurasivat ja lauma jatkoi kiertämistään tauotta kahdentoista päivän ajan.
Sadat lampaat kävelivät tauotta 12 päivää pelkkää ympyrää Kiinassa - MTVuutiset.fi
Näiden mainitsemiesi kirjojen perusteella saattaisit pitää myös esimerkiksi seuraavista kirjailijoista.
Tana Frenchin Irlantiin sijoittuva Dublinin murhat-sarja. Jokaisessa teoksessa on eri päähenkilö, jonka vaiheisiin sukelletaan syvälle. French on todella mestarillinen kirjoittaja ja hänen henkilöhahmonsa ovat todella mielenkiintoisia. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, ensimmäinen osa on Pimennossa (WSOY, 2022, suomentanut Natasha Vilokkinen)
Clare Mackintosh on kirjoittanut paljon itsenäisiä trillereitä, jotka ovat kaikki hyviä ja koukuttavia, mutta jos kaipaat sarjalukemista, niin Macintoshin Walesiin sijoittuva Rikosetsivä Ffion Morgan -sarja, voisi olla sinua varten. Sarjan ensimmäinen osa on Tummat vedet (Gummerus, 2022...
Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen...
