Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Valitettavasti "korppujen" tarvitsemat Floppy diskit taitavat olla mennyttä aikaa. Muistelen nähneeni niitä isompien kirjastojen takahuoneissa vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt Pajat ja Verstaat eivät niitä enää mainosta.
Onneksi esim. Verkkokauppa.com löytyy apu noin 32€ hintaan https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5361/fjxcb/Freecom-Floppy-Disk-Drive-USB-liitantainen-levyasema-3-5-lev/lisatiedot Muitakin vaihtoehtoja on. https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI906FI906&sxsrf=ALeKk005k7OSXlw4spTXC5GJvzeVLhkgUQ:1612794225008&q=Sandberg+ulkoinen+diskettiasema&sa=X&ved=2ahUKEwjq2YHXvtruAhWstYsKHRHWD7YQ1QIwE3oECBgQAQ&biw=1920&bih=1057
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa
Hämeenlinnan pääkirjastossa voit digitoida VHS-kasetteja joko editointitilassa tai erillisellä DVD-tallennin/VHS-nauhurilla. Voit varata ajan puhelimitse 03 621 3040 tai tietokoneiden ajanvarauspalvelun kautta: http://hameenlinna.nettikirjasto.fi .
Erillinen digitointilaite tekee VHS-nauhasta DVD-tallenteen, sillä ei siis voi tallennetta leikata tai muulla tavalla muuttaa. Editointitilassa käytössäsi on myös viedeoeditointiohjelmisto. Jos et ole käyttänyt editointitilaa aiemmin, ensimmäisellä käyttökerralla saat opastuksen laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön.
Lisätietoa: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko...
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
