Joulun neiet -kappaleen sanoitus tulee Eino Leinon kirjoittamasta samannimisestä runosta. Runo julkaistiin vuonna 1923 Joulutunnelma -lehdessä. Joulun neiet tarkoittaa joulun neitoja, Kielitoimiston sanakirjan mukaan neito on nuori naimaton nainen, tyttö, neitonen, neitsyt, impi.
Kirjastosta runo löytyy mm. runokokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980). Netissä sanohin voi tutustua esim. Kainuun Eino Leino -seuran kotisivulla: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/joulu/
Richard III:
"Nyt nurpeuden talven meillä muutti/Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi." (Paavo Cajander).
Hamlet-sitaatti on hankalampi: en löydä tekstistä riviä 201 1. näytöksen 1. kohtauksesta. Line 175 on viimeinen. Täsmennätkö kysymystä, niin lähetän käännösvastineet useasta eri käännöksestä.
Hei!
Lähetimme nuo sinun kysymykset Uimastadionille ja sieltä vastattiin näin:
"Uimastadionin tämän hetken kävijämäärä on n. 130 000. Päiväkohtainen vaihteluväli on reilusta 1000 kävijästä noin 4000 kävijään. Tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ole, mutta kaupungilla on käynnissä projekti, jonka myötä tästä ja muista energiaan liittyvistä asioista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa."
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Yle TV1:ssä vuosina 2016-2018 esitetty kotimainen draamasarja "Korpelan kujanjuoksu".
Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jossa myös kaivosyhtiöllä on omia suunnitelmiaan. Sarjan keskeisiä hahmoja ovat sisarukset Miisa ja Marvi.
Miisa on mukana tukemassa kaivoshankkeen vastustamista, kun taas Marvi on naimisissa kaivosalalla toimivan Laihon kanssa.
Sarjasta lisää muun muassa Ylen sivuilla.
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
Suomessa maisematauluja ei kovin tehty ennen kuin 1800-luvulla. Maisemamaalaus oli Suomessa 1850-luvulla hyvinkin suosittua. Kaupunkielämän moderni elämäntyyli katuineen, taloineen ilmestyi maalauksien aiheeksi 1900-luvun alussa. (Lähteet: Suomen taiteen historia:keskiajalta nykyaikaan, 1998 ja Pinx: Maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin, 2002. Leena, Rantanen: Sateenkaari: suomalaisia maisemamaalauksia, 1984)
Eri aikakausien suomalaista maisemamaalausta/pitäjäkuvausta ja kaupunkikuvausta maalaustaiteessa/grafiikassa hahmottavat mm. seuraavat teokset:
Ars: Suomen taide 5, 1990 (sivut 175-243, 271-299)
Grafiikkaa ja piirustuksia, 1981
Hautala-Hirvioja, Tuija: Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista...
Tarkoittanet Mikael Nybergin säveltämää laulua Immi Hellénin runoon Pieni Paavo.
Runo alkaa näin:
Paavopoika aivan yksin
suureen metsään juoksi,
saapui siellä järven rantaan,
suuren harmaan hongan luoksi.
Voit lukea koko runon täältä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_Paavo
Laulu sisältyy esimerkiksi Hilja Karttusen alakansakoulun laulukirjaan Mitä me laulaisimme? (1927)
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan suomenkielinen muoto ruotsinkielisen Obbnäs muodon mukaelma. Obb taas olisi lähtöisin ruotsalaisesta miehennimestä Ubbe. Eesti kohanimeraamat -teoksen mukaan Suurupi ei näyttäisi olevan samaa alkuperää. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä...
Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Heikki Jylhän kirjassa Kaniinin juhlahattu, Gummerus 1958, kerrotaan jäniksen häistä.
Kartanon kaniini on kutsuttu jäniksen häihin mutta ongelmana on asu:
"Kutsuja seuraavat ikävät puolet: / etiketit ja pukuhuolet. / Kaniinilla,
voi sellaista sattua, / ei ollut ensinkään juhlahattua." Kaniini lainaa
variksenpelättimen hatun ja pitää itseään varsin hienona, mutta juhlavieraat
säikähtävät ja pinkovat pakoon.
Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa...
Sakri on muunnos nimestä Sakarias. Heprealaista alkuperää oleva nimi merkitsee suomeksi Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa.
Kysymys Sakri-nimestä oli esitetty täällä palvelussa jo aiemminkin osana laajempaa nimikysymystä, josta lainattuna ja muokattuna vastaus yllä. Lähteenä Pekka Lempiäisen "Suuri etunimikirja" (2004) sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005).
Sakarin ja siten epävirallisesti myös Sakrin nimipäivä on 14. tammikuuta suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan.
Hei,
Koska sinulla on korkeakoulututkinto, voit pätevöityä kirjasto-alalle useallakin tavalla. Ainakin seuraavia kanaviin voi tutustua:
1) Tekemällä informaatiotutkimuksen perusopinnot (ja aineopinnot). Näitä järjestetään myös etäopintoina ja/tai mm. kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä
2) Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomi (ainakin Turun ja Seinäjoen amk:ssa)
3) Keudan Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (esim. oppi- tai koulutussopimuksella)
Ainakin nämä pätevöittävät kirjastoalalle. Kannattaa tietysti tutkia millaisia avoimia paikkoja alalla on. Yleensä oin hyvä olla joku erityisosaaminen, joka erottaa muista. Monesti haetaan lasten/nuortenkirjastotyön osaaiia (vinkkaukset yms.) ja muita aktiivisen...
