Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää...
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Näöntarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi optikko tai silmälääkäri. Optikoille löytyy usein ilmaisia näöntarkastusaikoja silmälaseja myyvistä liikkeistä.
Kaukonäköä testataan pyytämällä testattavaa katsomaan tietyltä etäisyydeltä eri kokoisia kirjainjonoja tai kirjainta E eri asennoissa. Näön tarkkuus selviää siitä miten pientä tekstiä testattava pystyy erottamaan. Hakusanoilla "näöntarkastus netissä" löytyy myös nettisivustoja, joilla voi tehdä itse ennakoivaa tarkastusta.
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Sinun kannattaa mennä kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kirjaston tiskillä henkilökunta voi tarkistaa kortiltasi, että kirja on palautunut ja sitten lähettää Lowellille viestin, että teos on palautunut.
Jatkossa kannattaa palauttaa kirjat toisen muistutuksen jälkeen kirjaston tiskille tai ottaa palautuksesta kuitti.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin...
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
"Käyn ahon laitaa" on teoksessa Suuri toivelaulukirja 7,
ISBN 951-643-710-9. Nuottikirjan saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/search*fin/
Hertta Kalkaksen ja Anneli Sarvimäen kirjassa Hoitotyön etiikan perusteet (WSOY, 2002) hoitotyön käsite määritellään seuraavasti: "Käsitteellä hoitotyö ymmärretään kaikkea sitä työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään tietyn ammattikoulutuksen pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaan tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistäminen" (s. 76).
Hoitotyön määritelmää kannattaa katsoa myös kirjasta: Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2000.
Seuraavassa joitain perusteoksia hoitotieteen alalta:
- Hoitamalla hyvää oloa (toim. Kyllikki Anttila et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotiede (Katie Eriksson et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotyön osaaminen (toim. Heidi Kassara...
Kiitos, ihan kivasti! Perjantai-iltapäivä ja tiedossa on vähän jännempi viikonloppu, kun saa viettää halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Iloista viikonloppua!
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
