Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Stanislav Rostotskyn v.1970 ohjaama elokuva "Bim mustakorva" on lainattavissa Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjastosta. Elokuvia voit hakea kirjaston nettisivuilta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjasta ei tietääksemme ole tehty muita elokuvaversioita. Jos haluat ostaa filmin, sinun kannattaa kysellä hyvin varustetuista videoliikkeistä.
Wikipediassa löytyy kattava artikkeli nimeltä Allergic rhinitis jossa mm. sanotaan seuraavaa: "When caused by pollens of any plants, it is called "pollinosis", and if specifically caused by grass pollens, it is known as "hay fever". Hay fever isn't caused by hay and does not exhibit symptoms of fever, but since grasses shed their pollens into the air at about the same time that hay is being cut, the common term hay fever is used."
Kodin uusi lääkärikirjassa sanotaan että allerginen nuha, kuten heinänuha, tarkoittaa tilaa, jossa yliherkkyys siitepölyille, pölyille tai ilman mukana kulkeville muille ärsyttäville ainesosille aiheuttaa nenän limakalvotulehduksen. Missään ei mainita että se aiheuttaisi kuumetta.
Douglas Harperin ylläpitämä...
Kaikkien alojen meneillään olevia tutkimushankkeita ei ole listattu yhteen tietokantaan, koska niitä on niin runsaasti.
Jotakin apua aiheen tutkailuun kyllä löytyy:
Aurora tietokanta kertoo, millaisia rahoitustahoja on tieteen- ja taiteen tutkimukselle. https://www.aurora-tietokanta.fi/
Myös Suomi.fi palvelusta löytyy laaja lista erilaisista apurahoista. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Tieteen tukijoukot sivustolta löytyy tietoja eri tieteenalojen saamasta rahoituksesta. https://tieteentukijoukot.fi/fi/tilastot/
Amusa-sivuston jutussa 29.2.2020 kerrotaan tilastotietoa säätiöiden tuesta kansalaisten hankkeille. https://www.amusa.fi/saatiot-tukivat-...
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio...
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan...
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878.
Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19....
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
