Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa Manna-nimi on annettu Suomessa tämän ja viime vuosisadan aikana alle 135 ihmiselle. Kuitenkin vähintään 60. Koska määrä on niin vähäinen, määrää ei tietosuojasyistä kerrota tarkemmin.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jos joskus tulet kirjastoon töihin, niin sinulle opetetaan miten kirjat on järjestetty. Ei tarvitse sen tähden olla huolissaan. Pienen harjoittelun jälkeen opit varmasti löytämään kirjojen oikeat paikat.
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Suomen käsityömuseon kokoelmia voi tosiaan selata nyt verkossa
https://www.craftmuseum.fi/uutinen/2021-06-11_tutustu-suomen-kasityon-m…;
Hakusanalla ryijyt Finnasta https://skm.finna.fi/ löytyy 348 viitettä kuvan kanssa.
Vanhoista ryijyistä löytyy tietoa myös kirjoista. Helmet-kirjastossa mm. näistä teoksista:
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Et voi enää peruuttaa varaustasi Vaskin verkkokirjastossa, mikäli varaamasi teoksen tilana on "matkalla noutopaikkaan" tai "noudettavissa". Tässä tapauksessa sinun täytyy soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa peruuttamaan varauksesi. Huomioithan, että noutamattomasta varauksesta peritään 2 € maksu, mikäli et peruuta varaustasi viikon noutoajan sisällä. Voit soittaa esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanottoon ja pyytää heitä peruuttamaan varauksesi. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Käännöksen laadun arviointi on suhteellista. Riippuu siitä, miten laatu määritellään, jotta voidaan arvioida sitä, miten laadukas käännös on. Toisinaan on tarpeen kääntää nopeasti, minkä vuoksi käännöstyöstä jää pois tietynlainen loppuun asti hiominen. Toisaalta laadukkaana käännöksenä voidaan pitää ainoastaan käännöstä, joka tavoittaa mahdollisimman tarkasti alkuperäistekstin kaikki vivahteet.Yksittäisen kustantamon käännösten laatua emme pysty tässä palvelussa laajemmin arvioimaan, koska pitäisi tutustua tarkemmin kyseisen kustantamon tekemiin käännöksiin ja alkuperäisteoksiin. Edistys / Progress -kustantamon julkaisemat Karl Marxin teokset näyttäisi kuitenkin olevan käännetty suoraan alkuperäiskielestä eli ne eivät ole käännöksen...
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
